Energiakriisistä on selvitty nostamalla kotimaista tuotantoa ja vähentämällä kulutusta

Tiedotteet

Julkaistu: 12.1.2023

Muokattu: 12.1.2023 09:41

Joulukuun kulutuksessa jopa 16 % laskua edelliseen vuoteen, tuuli- ja ydinvoima kasvussa, päästöttömän tuotannon osuus kaikkien aikojen ennätykseen, 89 %. Vuoden 2021 syksyllä alkanut energiakriisi on aiheuttanut muutoksia sähköntuotannossa, tuonnissa ja kulutuksessa. Kaasun ja sähkön tuonti Venäjältä päättyi viime toukokuussa. Kaasun tuonnin katkeaminen vähensi dramaattisesti kaasun käyttöä paitsi sähköntuotannossa, myös lämmityksessä ja teollisuudessa.

Vuonna 2021
Venäjältä tuotiin vajaa kymmenes Suomessa kulutetusta sähköstä, toukokuusta
lähtien on oltu venäläisen sähkön osalta nollilla. Energiayhteistyön
katkeamisen seurauksena sähköntuonti laski kokonaisuudessaan 17,8
terawattitunnista 12,5:een, eli yhteensä 5,3 terawattituntia. Tuonti
Pohjoismaista kasvoi 0,4 TWh, ja kotimainen kulutus laski 5,4 TWh. Tuonnin
päättyminen Venäjältä kompensoitiin siis leikkaamalla kulutusta. Sähkön
nettotuonti väheni lähes 30 %.

Kotimainen
tuotanto jatkoi edellisen vuoden tasolla, mutta tuotannon sisällä oli
vaihtelua. Olkiluoto 3 tuotti hetkittäin runsaastikin sähköä. Ydinvoiman osuus
sähkön tuotannosta nousi 2,3 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna.
Sen osuus oli 35 % kotimaisesta tuotannosta. Tuulivoiman osuus kasvoi
vastaavasti 43%:lla. Tuulella tuotettiin 16,7 % Suomessa tuotetusta sähköstä.
Viime vuonna uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin 2 430 megawattia.

”Sähkö oli viime vuonna kallista, ja se oli monille
kuluttajille raskasta”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Samaan
aikaan täytyy kuitenkin olla myös tyytyväinen siitä, että onnistuimme
vähentämään kulutusta ja kasvattamaan kotimaista päästötöntä tuotantoa
vähentyneen tuonnin kompensoimiseksi”, Leskelä jatkaa.

Energian
hintakriisi alkoi kaasun hinnan noususta, joka johtui Venäjän tietoisesta
pyrkimyksestä sotkea Euroopan energiamarkkinoita. Kaasun kohonnut hinta
romahdutti sen energiakäytön. Kaasun osuus sähköntuotannosta laski 5,3 %:sta
1,5 %:iin. Kaasun käytön väheneminen vähensi myös sähkön tuotannon päästöjä,
huolimatta siitä, että kivihiiltä ja turvetta käytettiin jonkin verran
edellistä vuotta enemmän. Päästöt ovat nyt olleet kolme vuotta jokseenkin
samalla tasolla, alennuttunaan sitä ennen nopeasti.

”Odotin, että päästöt olisivat viime vuonna kasvaneet hiilen
ja turpeen käytön kasvun myötä”, Jukka Leskelä sanoo.

”Näin ei kuitenkaan
käynyt. Odotamme päästöjen kääntyvän taas tänä vuonna selvään laskuun.”

Kuiva syksy
vähensi jonkin verran vesivoiman tuotantoa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta
kokonaisuudessaan vesivoimavuosi oli normaali kahden tavanomaista paremman
vesivuoden jälkeen. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto laski jonkin verran samoin
kuin biomassan osuus sähköntuotannossa. Puuenergialla ja turpeella tuotettiin
reilut 17 % sähköstä viime vuoden aikana.

”Muutosten suunta lupaa hyvää. Olemme saamassa lisää
päästötöntä tuotantoa, ja jos investointiedellytykset pysyvät hyvinä, meiltä
riittää pian sähköä jopa vientiin”, Leskelä toteaa. ”Samalla pystymme tarjoamaan
yhä houkuttelevamman ympäristön puhtaan sähkön varaan rakentuville teollisuuden
investoinneille”, Leskelä jatkaa.

*Päivitys 12.1.2023 klo 17:35: Korjaus sähkön nettotuonnin vähenemistä koskevaan prosenttilukuun.

Lue lisää:

Sähkötilastot

Lataa Sahkovuosi_2022 (PDF)