Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta

Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen energiasisältö saadaan talteen kaikkein energiatehokkaimmin ja ympäristöystävällisimmin. Se osa polttoaineen energiasta, jota ei saada muutettua sähköksi, saadaan talteen lämpönä. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta polttoaineiden käyttö ja ympäristöpäästöt ovat lähes kolmanneksen pienempiä kuin tuotettaessa energia vastaavissa erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. 

Suomi on lämmön ja sähkön yhteistuotannon edelläkävijä

Suomessa noin kolme neljäsosaa kaukolämmön tuotannosta perustuu lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Vastaavasti kolmannes sähköstä saadaan yhteistuotannosta. Missään muussa maassa yhteistuotantosähköllä ei ole näin suurta markkinaosuutta. Täällä taajamat ja teollisuus ovat jo vuosikymmeniä hyödyntäneet energiaa tehokkaasti.

EU:ssa lämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus on hieman yli kymmenen prosenttia koko sähköntuotannosta. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan EU:n piirissä merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaita edistämään yhteistuotantoa energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistuotantolaitos tuottaa sähköä silloin kun sitä tarvitaan
Yhteistuotantolaitosta käytetään yleensä kaukolämmön tarpeen mukaan eli täydellä teholla, kun lämmöntarve on suurin. Tällöin sillä saadaan tuotettua eniten sähköäkin, mikä vastaa hyvin tarpeeseen. Sähköntarve on tyypillisesti suurimmillaan kylmänä pakkaspäivänä eli silloin kun lämpöäkin tarvitaan eniten. Toisaalta yhteistuotantolaitoksessa sähköntuotantoa voidaan myös säätää sähkön markkinahinnan mukaan. Yhteistuotannon säätökykyä ja energiatehokkuutta voidaan edelleen lisätä investoimalla muun muassa lämpöakkuihin ja savukaasulauhduttimiin. 

Yhteistuotanto on sijoittunut ympäri Suomen ja luonut työpaikkoja. Yhteistuotanto tukee kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja mahdollistaa alueellisesti hajautetun sähköntuotannon, mikä parantaa toimitusvarmuutta häiriötilanteissa ja energian huoltovarmuutta. 

Yhteistuotannon kilpailukyvystä on huolehdittava

Suomi on osa pohjoismaisia ja yhdentyviä eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Muiden maiden ja omat uusiutuvan energian tukimekanismimme laskevat sähkön hintaa Suomessakin. Sähkön alhainen hintataso ei kannusta investoimaan yhteistuotantolaitoksiin. Markkinaohjaus johtaa nykyisin erillislämmöntuotannon suhteellisen osuuden kasvuun. Kokonaisenergiatehokkuuden vuoksi on tärkeää ylläpitää yhteistuotantoon kannustava toimintaympäristö ja harjoittaa pitkäjänteistä ohjauskeinopolitiikkaa.



Lisätietoja

kurkika
Kurki-Suonio, Katja
Asiantuntija
Sähköpostiosoite: katja.kurki-suonio@energia.fi
Puhelin: +358 9 530 52 304

Lisätietoja yhteistuotannosta

Julkaisut

17.03.2016

Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2015

Energiateollisuus teetti Pöyryllä selvityksen 2000-luvun energiainvestoinneista ja investointipäätöksistä. Työssä on käyty läpi toteutuneet sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon tehdyt investoinnit vuosina 2000-2015 sekä lisäksi rakenteilla olevat ja päätetyt investoinnit Pöyryn kattila- ja voimalaitostietokannan avulla.

Julkaisut

13.01.2016

Tehokas CHP, kaukolämpö ja jäähdytys Suomessa 2010 - 2025

Energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaita ilmoittamaan nykyisen lämmön- ja sähkön yhteistuotannon tilanteen ja kaukolämmön kulutuksen sekä arvion tilanteen kehittymisestä noin 10 vuoden aikajänteellä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa aluetasolla kaukolämmön nykyisestä tuotannosta ja investoinneista uuteen tai korvaavaan tuotantokapasiteettiin sekä tuotannon tehokkuudesta. Tiedotteessa on tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä; lisäksi VTT:n laatima raportti.