Energiateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta esityksestä. 2. luonnos liittymien hinnoittelumenetelmistä (myöhemmin: 2. menetelmäluonnos) on sisällöltään aiempaa luonnosta kattavampi. Myös perustelut ovat tarkemmin kirjattu, joka on omiaan väärinymmärrysten ja erimielisyyksien vähentämiseksi. Energia-ala ja verkonhaltijat tekevät jatkossakin kaikkensa, että asiakkaiden hankkeet toteutuvat ajallaan, myös uusien menetelmien astuttua voimaan.
Kuten 2. menetelmäluonnokseen on kirjattu, liittymien hinnoittelun tulee olla kohtuullista ja kustannusvastaavaa siltä osin kuin kustannukset kuuluvat liittyjien maksettavaksi. Kannatamme tätä periaatetta ja korostamme, että tämä tulee huomioida myös kapasiteettivarausmaksun laskentatyökalun kehittämisessä sekä sen käytön valvonnassa.
Kappalekohtaiset kommentit
(14) Kohtaa on muutettu ja siinä viitataan nyt kappaleeseen 3.1. Muutos on hyvä ja selkeyttää dokumenttia vähentämällä niiden kohtien lukumäärää, joissa liittämisaikoja käsitellään.
(20) Kohtaa on täsmennetty kertomalla tarkemmin, mitkä tekijät voivat vaikuttaa verkonhaltijan mahdollisuuksiin toimia verkon käyttäjän haluamalla tavalla. Täsmennykset ovat tervetulleita ja auttavat erityisesti uutta lukijaa hahmottamaan, että verkon vahvistuksien toteutusaika riippuu monista ulkoisista tekijöistä.
(21) Kohtaa on selkeytetty, mutta se on edelleen melko jyrkkäsanainen ja tosiasiallisesti ohjaa liittyjästä aiheutuvia kustannuksia kaikille asiakkaille. Kohdasta jää käsitys, että on kaikin keinoin vältettävä tilannetta, että liittyjä maksaisi yhtäkään euroa koko verkkoa hyödyttävistä kustannuksista. Tulkintojen epävarmuuksien vuoksi liittyjälle kuuluvia kustannuksia tulee mitä todennäköisimmin jatkossakin maksettavaksi verkon muille asiakkaille, eikä toisinpäin. Hyvänä asiana todettakoon, että kohta on kuvattu aiempaa laajemmin perusteluin. Viraston tahtotila asiassa käy selväksi.
(30) Kohdassa on nyt kerrottu selkeämmin liittymien toimitusajoista. On hyvä, että lukijalle käy selväksi, ettei poikkeuksetonta ylärajaa liittämisajalle ole Suomessa tai missään päin maailmaa. Liittyjän paras keino varmistua liittämisajasta on käydä tiivistä vuoropuhelua verkonhaltijan kanssa hankkeen alusta alkaen. Korostamme, että keskijänniteverkon liittymät ovat usein tapauskohtaisia toteutuksia, eikä niiden kohdalla 2-3 kuukauden tavoiteaika ole realistinen.
(35) Kohta on periaatteiltaan muuten hyväksyttävä, mutta viimeisen virkkeen alku ”Verkon kapasiteetin ollessa kohteessa tai alueella rajallinen” ei ole tarpeellinen eikä perusteltu. Fingridin VJV2024 (Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset) -dokumentin kappaleessa 16.2.1.2 sanotaan: ”Mikäli voimalaitoksen suuntaajakytketyistä yksiköistä samanaikaisesti saatavilla oleva, säätäjillä rajoittamaton pätöteho voi ylittää mitoitustehon, voimalaitos pitää varustaa suojalaitteella joka varmistaa, ettei mitoitustehoa ylitetä (esim. säätäjäviassa)”. Sama periaate on Fingridin SJV2024 (Sähkövarastojen järjestelmätekniset vaatimukset) -dokumentin kappaleessa 11.3.2.1, jossa sanotaan: ”Sähkövaraston pätötehon säädöllä tulee varmistaa, ettei mitoitustehoa ylitetä edes hetkellisesti. Mikäli sähkövaraston suuntaajakytketyistä yksiköistä samanaikaisesti saatavilla oleva, säätäjillä rajoittamaton pätöteho voi ylittää mitoitustehon, sähkövarasto pitää varustaa suojalaitteella, joka varmistaa, ettei mitoitustehoa ylitetä tuotanto- tai kulutustilassa (esim. säätäjäviassa)”.
Näin ollen näemme, että suojalaitteen vaatiminen ei voi olla kiinni verkon kapasiteetin rajallisuudesta kohteessa tai alueella, kuten (35) kohdassa on mainittu, vaan suojalaitteen vaatiminen tulee olla aina mahdollista, mikäli käytetään tuotantotehon ohjelmallista rajoitusta. Korostamme, että kyseessä ei ole monimutkainen tai kallis komponentti, vaan tavallinen ylivirralta suojaava laite.
(48) Kohdan ensimmäisessä virkkeessä on tärkeä yhden sanan lisäys, sillä siinä puhutaan ’kiinteästä’ kapasiteetista pelkän kapasiteetin sijaan, millä viitataan joustavien sähköliittymien tuomiin mahdollisuuksiin. Asiaa selvennetään myös kohdan lopussa. Lisäykset ovat tervetulleita ja ovat omiaan mahdollistamaan joustavien sähköliittymien tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen.
(51) Kohta on nyt huomattavasti aiempaa selkeämpi. Kohdassa myös mahdollistetaan eri verkkoalueiden olosuhteiden huomiointi, joka on tervetullut kirjaus. Periaatetasolla tämä vastaa kuluvana vuonna toteutunutta käytäntöä, jossa kantaverkonhaltija on määritellyt aluekohtaisia rajoituksia suuremmille sähköliittymille.
(61) Kohta on nyt selkeämpi ja potentiaalisten liittyjien käsittely jännitetasoittain on varmasti myös asiakkaiden puolelta helpommin ymmärrettävä periaate.
(67) Kohdan 2) a) -alakohtaan on lisätty maininta liittymisjohdon hankeluvasta sekä rakentamiseen liittyvästä lunastuslupahakemuksesta. Nämä ovat puolueettomia lisäyksiä kriteereiksi ja siten ne ovat omiaan parantamaan menetelmien tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Lisäksi 4) b) -alakohdassa puhutaan nyt liittymän ’purkamisesta’, joka on yleisesti käytetty termi. Alakohdassa 5) a) viitataan tarpeen olemiseen ”uskottavalla pohjalla”, jonka tulkitsemisessa mitä todennäköisimmin tullaan tarvitsemaan viranomaisen kannanottoja. Kohta kuitenkin jatkuu siten, että asia käy periaatteellisella tasolla riittävän hyvin ilmi. Alakohta 6) f) on kuvattu hieman eri tavalla kuin aiemmin, mutta emme näe sen käytännöllisesti katsoen muuttuneen. Yhteenvetona (67) kohdassa kuvatut menetelmät toteuttavat muutostenkin jälkeen viraston kuvaamia tavoitteita. Ne on kuvattu selkeästi ja ovat kannatettavia.
(76) Kohta on nyt selkeämpi ja mahdollistaa paremmin kustannustehokkaat ratkaisut tavanomaisille sähköliittymille.
(78) Kohdassa on nyt selkeämmin kuvattu liittymisjohdon rakentamisen tavoitetila ja nähdäksemme kohta kattaa tyypilliset tapaukset liittymisjohdon rakentamiselle.
(100)-(105) Kohdissa puututaan aiheelliseen huoleen sähköliittymien perusteettomasta paloittelusta. Pidämme kohtien muotoilua riittävän selkeänä ja viraston tavoitetila käy selväksi. Kohdilla ei pitäisi olla vaikutusta niihin liittyjiin, jotka ovat tähänkin asti toimineet vastuullisesti ja tehneet yhteiskunnan kannalta järkeviä ratkaisuja osaoptimoinnin sijaan.
(123) Kohtaan toistamme aiemman huomiomme, että saarikohteiden ohella on tunnistettavissa lisäksi muita vastaavia olosuhteiltaan poikkeuksellisia vesistökohteita, joihin samaa periaatetta on perusteltua soveltaa. Tämä voidaan lisätä kappaleen loppuun esimerkiksi seuraavasti: ”Saarikohteiden lisäksi periaatetta voidaan perustelluin syin soveltaa myös poikkeuksellisiin vesistökohteisiin, mikäli niiden kustannukset poikkeavat suuresti muista vyöhykehinnoittelun piirissä olevista liittymistä”.
(202)-(204) Ovat tärkeitä kohtia, sillä ne kertovat mahdollisuudet puuttua epätarkoituksenmukaisiin liittymien hankintatapoihin, joissa liittymäkustannuksia pyritään maksattamaan verkon muilla asiakkailla.
(205) Kohtaa on täsmennetty aiemmasta ja siinä on nyt kuvattu tarkemmin vastuunjakoa verkonhaltijan ja joustavan sähköliittymän haltijan välillä. Pidämme täsmennyksiä perusteltuina.
(212) Kohdassa mainittua kapasiteettivarausmaksun periaatetta on lievennetty aiemmasta ja se mahdollistaa nyt paremmin kustannusvastaavuuden toteutumisen. Kustannusvastaavuutta voidaan edelleen parantaa esimerkiksi muuttamalla viimeinen virke seuraavaan muotoon: ”Jos verkonhaltija on määrittänyt kapasiteettivarausmaksun perustellusti tarkemmin omalla laskennalla Energiaviraston laskentatyökalun sijaan mutta edelleen perusperiaatteita noudattaen, kapasiteettivarausmaksu on kohtuullinen, vaikka se olisi korkeampi kuin suoraan Energiaviraston laskentatyökalulla määritetty tulos”.
(236) Kohtaan lisätty viimeinen virke täsmentää tavoiteltua periaatetta ja pienentää väärinymmärryksen mahdollisuutta.
(238) Kohtaa on täsmennetty sähkövarastojen osalta ja muutokset ovat perusteltuja erityisesti kustannusvastaavuuden näkökulmasta.
Lopuksi
Kiitämme vielä mahdollisuudesta lausua 2. menetelmäluonnoksesta. Pidämme sähköverkon liittämisen periaatteita ja hinnoittelua koskevien menetelmien päivittämistä tärkeänä. Korostamme lopuksi, että kustannusvastaavuuden periaatteen toteutuminen on hyvin paljon sen varassa, millaisiksi viraston ratkaisu- ja valvontakäytännöt muodostuvat.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Sähkötutkimuspoolin asiamies, verkkosäännöt, kyberturvallisuus, sähkön pientuotannon liittäminen, sähköinen liikenne