Mitä sähkönjakelu maksaa?
Sähkölaskun loppusumma muodostuu kolmesta osasta:
- sähkön myyjälle maksettavasta sähköenergiasta
- verkkoyhtiölle maksettavasta verkkopalvelusta sekä
- valtiolle tilitettävistä sähkö- ja arvonlisäveroista.
Verkkopalvelumaksu voi olla oma erillinen lasku suoraan verkkoyhtiöltä tai se voidaan laskuttaa osana sähkönmyyjän lähettämää sähkölaskua. Sähkövero laskutetaan verkkopalvelun yhteydessä ja verkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle. Sekä verkkopalvelumaksusta että sähköverosta maksetaan vielä arvonlisävero. Verkkopalvelua koskevassa laskussa veroja onkin keskimäärin jopa puolet. Sähköveron suuruus on kasvanut huomattavasti verkkopalvelumaksuja enemmän. Verkkopalvelumaksun osuus koko laskusta on keskimäärin noin kolmannes, mutta määrä vaihtelee eri asiakkaiden välillä.
Verkkopalvelumaksussa maksetaan mahdollisuudesta käyttää sähköä silloin, kun sitä tarvitaan
Verkkopalvelumaksut kattavat myös sähköverkon ylläpidon, kunnostamisen, kehittämisen, uuden verkon rakentamisen sekä ikääntyneen verkon uudistamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Liittymismaksussa asiakas maksaa vain verkkoon liittämisen kustannukset eli varsinaisen liittymän rakentaminen.
Sähköverkon on oltava koko ajan käyttökunnossa.
Sähköverkon kustannuksista vain 10 % riippuu siirretyn energian määrästä. Valtaosa eli 90 % aiheutuu verkon olemassaolosta ja ylläpidosta. Näin verkkoyhtiölle syntyy kustannuksia, vaikka sähköä ei käytettäisikään. Tämä koskee erityisesti kesämökkejä.
Verkkopalvelumaksulla asiakas saa verkon käyttöönsä 24/7. Sillä saa:
- asiakaspalvelun
- mittauspalvelun
- vikojen korjauksen ja huollon 24/7
- verkon ylläpidon
- verkon kehittämisen tulevaisuuden tarpeiiin
- uuden verkon rakentamisen
- vanhenevan verkon uudistamisen
- datan keräämisen ja hyödyntämisen.
Kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa
Sähköverkko on niin kutsuttu luonnollinen monopoli. Suomessa toimii 77 jakeluverkkoyhtiötä, joille jokaiselle Energiavirasto on myöntänyt verkkotoimiluvan ja määrittänyt vastuualueen. Kunkin verkkoyhtiön tulee kohdella asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kaikki saman verkkoyhtiön asiakkaat maksavat verkkopalvelustaan saman hinnaston mukaisesti. Eri yhtiöiden välillä hinnoissa voi olla suuriakin eroja erilaisista toimintaympäristöistä johtuen.
Sähköverkkojen merkitys yhteiskunnalle kasvaa
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavimpia ongelmia, johon on vastattava kaikin nykyisin ja jatkuvasti luotavin uusin keinoin. Siirtyminen kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta edellyttää koko energiajärjestelmän kehittämistä. Samalla on varmistettava Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus. Näissä sähköverkoilla ja sähköverkkopalveluilla on merkittävä rooli.
Suomen tie vähähiilisyyteen perustuu puhtaaseen energiaan, toimitusvarmoihin verkkoihin ja toimiviin energiamarkkinoihin. Energiamurros ja vihreä siirtymä ovat jo käynnissä ja alana investoinnit suuntautuvat puhtaaseen tuotantoon. Iso osa tästä tuotannosta liitetään jakeluverkkoihin entistä hajautetummin. Yhteiskunnan ja erityisesti teollisuuden voimakas sähköistyminen edellyttää myös sähköverkkojen vahvistamista.
Vaihtelevan uusiutuvan tuotannon kasvu tekee sähköjärjestelmän tasapainon ylläpidon entistä vaativammaksi, koska sähköä on tuotettava joka hetki sama määrä kuin sitä käytetään. Hajautetun tuotannon hallinta, kulutusjoustot ja sähkövarastojen hyödyntäminen edellyttävät investoimista älyverkkoratkaisuihin sekä toimintavarmaan ja riittävän vahvaan sähköverkkoon. Suomi on teknologiaosaajana älykkään sähköverkon edelläkävijä.
Yhteiskunta on digitalisaation myötä entistä riippuvaisempi häiriöttömästä sähkönjakelusta. Koronan alkaessa Suomi onnistui siirtymään erittäin onnistuneesti laajamittaiseen etätyöhön. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman kattavaa ja toimivaa tiedonsiirtoverkkoa, joka on täysin riippuvainen häiriöttömästä sähkönjakelusta jokaisessa Suomen kolkassa. Viime vuosien myrskyt ovat osoittaneet, että jo tehdyt investoinnit ovat parantaneet sähkön toimitusvarmuutta, ja sähkökatkojen määrää ja kestoa on vähennetty merkittävästi.
Ilman vahvaa ja toimivaa sähköverkkoa ja sähköverkkopalveluita hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Toimiva sähköverkko on myös sujuvan elämän edellytys kaikissa olosuhteissa.
Suomessa verkkopalvelun hinta on EU-keskiarvon alapuolella. Suomi on kuitenkin kylmien ja pimeiden talvien, pitkien etäisyyksien ja metsäisten haja-asutusalueiden maa, mikä on huomioitava vertailussa. Maantieteellisesti samankaltaisiin maihin verrattuna Suomi pärjää vertailussa hyvin.
Sähköverkkoinvestointien talous- ja työllisyysvaikutukset
Ikääntyvien sähköverkkojen uudistamiseen ja sähkönjakelun laadun parantamiseen on tarve investoida miljardeja. Sähköverkot ovat merkittävä alueellinen työllistäjä ja tehtävät investoinnit jakautuvat koko Suomeen. Investointien tuoma hyöty myös jää kokonaisuudessaan Suomeen. Sähköverkkoinvestoinnit tarjoavat vuosittain useita tuhansia työpaikkoja. Työtä on tarjolla mm. maanrakennuksen ja sähköasennuksen osaajille.
Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua valvotaan tarkasti
Sähköverkkotoiminta on yksi Suomen vahvimmin säännellyistä aloista. Myös verkkopalvelun hinnoittelu on tiukasti säänneltyä. Sääntely perustuu sähkömarkkinalakiin ja siitä vastaa Energiavirasto.
Yhtiöiden väliset hintaerot johtuvat yhtiöiden toimintaympäristön erilaisuudesta. Eroja on esimerkiksi sähköverkon kokonaispituuden ja asiakasmäärän suhteessa, verkkoalueen luonto-olosuhteissa, kuten alueen metsäisyydessä, siinä sijaitseeko verkkoalue kaupungissa vai pääosin haja-asutusalueella, sekä yhtiön toiminnan tehokkuudessa.
Verkkoyhtiöt kehittävät verkkoa yhdessä asiakkaiden kanssa.
Verkkoyhtiöiden toimittamien kehittämissuunnitelmien avulla Energiavirasto valvoo, että yhtiöt kehittävät verkkoaan järkevästi sekä tavoitteiden mukaisesti niin yhteiskunnan kuin asiakkaidenkin kannalta. Nykyinen sääntelymalli on rakennettu niin, että tehostumishyöty siirtyy ajan kanssa asiakashintoihin. Kehittämissuunnitelmat päivitetään joka toinen vuosi ja päivityksen yhteydessä verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden kommentoida suunnitelmia ja kertoa näkemyksiään verkkojen kehittämisestä. Energiavirasto valvoo kuulemisten toteutusta ja tulosten käsittelyä.
Faktoja
- Energiavirasto määrittää valvontamenetelmät ns. vahvistuspäätöksessä, jossa määritetään mm. sitoutuneen pääoman arvostusperusteet (=tuottopohja), sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistapa (=kohtuullinen tuotto) sekä erilaiset kannusteet ja sanktiot.
- Valvontamenetelmät ovat normaalisti voimassa kahdeksan vuotta (= kaksi neljän vuoden pituista valvontajaksoa). Valvontajakson päätyttyä virasto antaa jokaiselle verkkoyhtiölle ns. valvontapäätöksen, jossa arvioidaan, onko hinnoittelu ollut jakson aikana säännösten ja määräysten mukaista.
- Mahdollisesti liikaa peritty maksu (=ylijäämä) palautetaan asiakkaille seuraavan jakson aikana alempina hintoina. Vastaavasti alijäämä on mahdollista periä asiakkailta takautuvasti seuraavien jaksojen aikana korkeampina hintoina.
Lisätietoa sähköverkoista energia.fi:ssä
Asiantuntijamme tällä aihealueella
