Ehdotetuilla BAT-päästötasoilla saavutettavat hyödyt jäävät varsin vähäisiksi.
Hankkeessa on kuvattu vetykloridin (HCl) ja ammoniakin (NH3) päästölähteet, ilmakemia sekä ympäristö- ja terveysvaikutukset. Hankkeessa tarkasteltiin savukaasunleviämismallilaskelmien avulla kahden eri kokoisen laitoksen päästöjen aiheuttamia ulkoilman pitoisuuksia kolmella eri päästöpitoisuudella, sekä kahdelle erilaisella piipunkorkeudella ja savukaasujen lämpötilalla.
Maailmanlaajuisesti selkeästi suurin HCl:n lähde ilmakehään on merisuolan haihtuminen ja vain noin 10 %:a päästöistä aiheutuu ihmistoiminnasta. Suomessa ei ole luotettavia tietoja HCl:n kokonaispäästöistä. Ympäristössä vetykloridi voi happamoittaa maaperää ja vesistöjä.
Euroopassa ja Suomessa ammoniakkipäästöistä suurin osa on peräisin maataloudesta. Suomessa energiantuotannon osuus ammoniakkipäästöistä on alle 0,01 %. Ammoniakki osallistuu happamoittavan laskeuman muodostumiseen sekä vaikuttaa rehevöitymiseen. Ammoniakin päästöjä rajoitetaan YK:n kaukokulkeutumissopimuksen ja sen alaisen Göteborgin sopimuksen kautta. Vähentämisvelvoitteet on asetettu EU:n jäsenmaille päästökattodirektiivillä.
Suomessa yhdisteiden taustapitoisuudet ulkoilmassa ovat matalia. Energiantuotannolla voi olla lämmityskaudella vaikutusta ulkoilman pitoisuuksiin kaupungeissa vetykloridin osalta, mutta ei havaittavasti ammoniakin osalta. Selvityksessä tehtyjen savukaasujen leviämismallinnusten perusteella polttolaitos voi nykyisillä päästötasoilla korkeimmillaan aiheuttaa taustailman pitoisuustasoa vastaavan lisän ulkoilman pitkäaikaispitoisuuksiin. Polttolaitoksen aiheuttamat korkeimmat lyhytaikaispitoisuudetkin ovat kertaluokkia matalampia kuin työterveysperusteiset haitalliset pitoisuudet. Yhdisteiden ulkoilman pitoisuuksille ei Euroopassa ole sääntelyä. Selvityksen mukaan polttolaitosten päästöt eivät aiheuta terveysvaikutuksia tarkastelluilla nykytilanteen päästöilläkään.
Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää suurten polttolaitosten ympäristöluvituksessa. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan päästöraja-arvojen sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (Best Available Techniques, BAT). Vaatimuksen noudattamiseksi ns. direktiivilaitosten lupamääräysten on perustuttava BREF-asiakirjojen (BAT Reference Document) päätelmiin.
Suurten polttolaitosten BREF-asiakirja on valmisteilla ja se julkaistaan todennäköisesti vuonna 2016. Uuden YSL:n ja BREF:n myötä laitoksille saatetaan asettaa päästörajat myös mm. vetykloridille (HCl), vetyfluoridille (HF), ammoniakille (NH3) ja elohopealle, joiden päästöille ei tällä hetkellä pääsääntöisesti ole asetettu päästörajoja eikä seurantavelvoitteita.
Hankkeen rahoitti kokonaisuudessaan ympäristöpooli.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Ympäristösääntely ja ilmansuojelu, energiantuotannon sivutuotteet
