Selvitys on jaettu kolmeen vaiheeseen:
1. Raportointivaatimukset: Tässä vaiheessa kuvataan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) asettamat vaatimukset yritysten arvoketjuille. Sääntelyn tavoitteena on lisätä ei-taloudellisen tiedon vertailtavuutta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Direktiivin vaatimukset kuvataan ESRS -standardeissa ja kaksoisolennaisuusanalyysi määrittää, mitkä raportointivaatimukset ovat pakollisia. Yritysten tulee raportoida olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO) arvoketjuissaan sekä tunnistaa ja kuvata arvoketjunsa kaikki olennaiset osat ja toimijat. Vaikutuksien olennaisuuden arviointi tehdään vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta puolestaan arvioidaan taloudellisten vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella.
ESG-vaikutusten arvioinnin integroiminen yrityksen strategiaan ja operatiiviseen toimintaan on keskeinen tekijä vastuullisuuden parantamisessa. Läpinäkyvyys ja tehokas viestintä sidosryhmien kanssa on välttämätöntä vastuullisuusraportoinnin uskottavuuden ja hyväksyttävyyden varmistamiseksi.
2. Metodologiat, työkalut ja tietolähteet: Tässä vaiheessa käsitellään arvoketjujen tiedon keräämiseen ja vaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä, työkaluja ja tietolähteitä julkisesti saatavilla olevien raporttien ja ohjeistuksien kautta. Vaiheessa tutkitaan erilaisia tapoja kerätä toimittajakohtaista tietoa sekä sekundäärisen tiedon saatavuutta. Lisäksi vaiheessa muodostetaan kuvaus eri menetelmien työkaluista ja tietolähteistä sekä analysoidaan niiden soveltuvuutta mukaan lukien vahvuudet ja heikkoudet. Tiedonkeruuprosessien kehittämisen ja selvien toimintatapojen käyttöönottamisen katsotaan olevan avainasemassa arvoketjujen vastuullisuuden arvioinnissa.
Yrityksen kyky saada tarvittavia arvoketjun tietoja voi vaihdella eri tekijöiden mukaan ja jossain tapauksessa tietojen hankkiminen voi muodostua hyvin haastavaksi. Raportissa korostetaan sekundääristen tietolähteiden ja indikaattoreiden, kuten alakohtaisten keskiarvotietojen, markkinadatan ja vertaisryhmien tietojen merkitystä. Raportissa tunnistetaan sekundääristen tietolähteiden vahvuudeksi reaaliaikaisen tiedon laaja ja kattava saatavuus sekä mahdollisuus vertailla eri kestävän kehityksen osa-alueita ja maita keskenään. Heikkoutena nähdään, että tiedot voivat olla puutteellisia tai epätarkkoja erityisesti konfliktialueilla ja kehitysmaissa.
Työkalujen avulla yritys pystyy arvioimaan tarkemmin oman arvoketjun ESG-riskejä ja vaikutuksia myös toimittajakohtaisesti. Työkalut tarjoavat datan lisäksi tukea riskienhallintaan. Työkalut helpottavat manuaalisen tiedon etsimistä, ja tietoa on paremmin saatavilla keskitetysti. Saatavilla olevien maksullisten työkalujen määrä on lisääntynyt markkinoilla, mutta niiden käyttöä rajoittaa korkeat hinnat ja työläs käyttöönotto.
3. Case-tarkastelut: Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan konkreettisia esimerkkejä, eli alumiinin, aurinkopaneelien ja maanrakennuksen arvoketjuja. Case-tarkastelut tarjoavat käytännön esimerkkejä siitä, miten arvoketjujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset voidaan arvioida ja raportoida kestävyyssääntelyn mukaisesti. Case-tarkasteluissa korostetaan hyvien tiedonkeruuprosessien ja luotettavien tietolähteiden merkitystä.
Case-tarkasteluja lähestytään siten, että tuote pilkotaan ensin komponentteihin, tunnistetaan olennaiset arvoketjut ja arvioidaan ne maantieteellisesti, arvioidaan maakohtaiset ESG-riskit sekä tunnistetaan ja analysoidaan merkittävimmät toimijat. Case-tarkasteluiden tiedonkeruussa käytetään edellisessä työvaiheessa tunnistettuja metodologioita ja työkaluja sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta tiedonkeruuseen ja analysointiin. Jokaisen case-tarkastelun kohdalla on esitetty visuaalinen arvoketjukartta, joka auttaa hahmottamaan arvoketjun laajuutta ja olennaisia osia ja siten edelleen yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan arvoketjuihinsa liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
Kaiken kaikkiaan selvitys korostaa yritysvastuun laajenemista oman toiminnan ulkopuolelle koko arvoketjuun ja painottaa kattavan, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tarvetta uskottavan vastuullisuustyön perustana.
Hankkeen rahoitti Ympäristöpooli.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Vesivoima, ympäristöpooli, teollinen aurinkovoima
- 20.3.2024 Pienistä puroista kasvaa suuri virta
- 12.10.2023 Vedestä voimaa puhtaaseen siirtymään
