Päästökaupan vaikutus EU:n 2030-ilmastopolitiikassa, I4CE 2018 (COPEC II: what role for the EU ETS in the EU 2030 Climate and Energy package?)

Julkaisut

Julkaistu: 26.6.2018

Muokattu: 26.6.2018 12:21

Energiatehokkuus- ja uusiutuvan energiantoimet huomioitava EU:n päästökaupassa

Neuvottelut EU:n ilmastopolitiikan yksityiskohdista
2020-luvulla ollaan saamassa päätökseen. Politiikan perusrakenne säilyy samana
eli jatkossakin on useita osittain päällekkäisiä tavoitteita ja politiikkoja,
mikä tuo tiettyjä ongelmia esimerkiksi päästökaupan ohjausvaikutukseen.

Laajassa selvityksessä arvioitiin erilaisten poliittisten
pääkeinojen vaikutusta päästövähennyksiin päästökauppa- ja
taakanjakosektorilla. Projektioiden perusteella arvioitiin neuvottelun alla
olevan energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksia 2020-luvulla. Saadut tulokset
indikoivat, että erillisillä energiatehokkuustoimilla ja uusiutuvan energian
lisäämisellä synnytetään noin 2 200 Mt päästövähennys päästökauppasektorilla.
Tämä vastaa noin 1,5 vuoden päästöjä päästökaupassa ja tulee vaikuttamaan
päästöoikeuden hintaan alentavasti.

Tilanne johtaa siihen, että päästökauppa ei ohjaa
päästövähennyksiin. Sen sijaan, että yhtiöt pakotettaisiin innovoimaan päästövähennyksiä,
valtio hoitaa politiikkatoimin ja julkisin tuin riittävät päästövähennykset,
jolloin yhtiöiden ei tarvitse toimia. Markkinavakausvaranto (MSR) ei pysty
poistamaan päästökaupasta riittävästi oikeuksia, mikä johtaa ylijäämään
markkinoilla. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa päästövähennystoimien
kustannustehokkuuteen myös taakanjakosektorilla. Alhainen hinta rajaa pois
kustannustehokkaita vaihtoehtoja.

Työssä esitetään, että energiaunionin hallintomallin
puitteissa tulisi arvioida politiikkatoimien vaikutuksia päästökauppaan.
Nykyisellään tätä edellytetään vain energiatehokkuusdirektiivissä. Analyysien
tulisi johtaa vastaavansuuruiseen päästöoikeuksien vähentämiseen
päästökauppasektorilla. Mekanismi voitaisiin toteuttaa EU-laajuisesti
hallintomallissa tai säätämällä markkinavakausvarannon toimintakykyä vuosien
2021 ja 2026 tarkasteluissa.

Työssä esitetään myös, että EU:n pitkäaikavälin
ilmastotavoite (hiilibudjetti) pitäisi pikaisesti säätää 1,5-asteen tavoitetta
vastaavaksi. Tämä toisi ilmastotoimille ennustettavuutta samoin kuin
eräänlaisen sosiaalisen CO2-viitehinnan määrittely.

Ympäristöpooli oli rahoittamassa hanketta.

Raportit:
https://www.i4ce.org/go_project/coordination-of-policies-on-energy-and-co2-with-the-ets-by-2030-copec-2/

Lataa I4CE-Enerdata_Mind-the-gap-full-report-1.pd (PDF)