Testeissä havaittiin, että pylvään visuaalisen tarkastelun perusteella pylvään kunnon ennustettavuus on likimääräistä. Hankkeen tulosten perusteella visuaalisesti huonon näköinen pylväs olikin koestuksessa paljon kestävämpi kuin ulkonäöltään jykevämpi ja ehjän näköinen pylväs. Vastaavia tapauksia oli useita. Hanke sai testauksiin 32 nauhapylvästä, joista vain yksi oli riskipylväs. Kaikkiin muihin olisi voinut lujuusarvojen perusteella kiivetä. Hankkeessa todettiin, että nykyisissä sähköverkkoyhtiöiden tietokannoissa olevasta datasta ei voida arvioida pylvään kuntoa ja sen jäljellä olevaa käyttöikää.
Hankkeessa tehtiin myös konkreettisia ehdotuksia, kuten: ”Pylvästä linjalle asennettaessa siitä tulisi tallentaa kyllästysaine, asennusvuosi ja kuukausi, sen oikea maanpinnan tason halkaisija (ei pylvääseen merkitty, vähintään kuitenkin se) ja maaperätyyppi sekä onko kyseessä kulma- tai linjan päätepylväs. Nämä ovat minimitiedot, jotka vaikuttavat pylvässeurantaan lahoamisen kannalta.”
Hankkeessa kerätyn datan perusteella sähköverkkoyhtiöt voivat varautua nykyisten C-kyllästettyjen pylväiden lyhempään käyttöikään verrattuna referenssinä pidettyihin CCA-pylväisiin, jolloin niiden vaihtoväli lyhenee. Kuluja lisäävät myös tihentyvät linjojen tarkistuskäynnit. Pylväiden elinkaarilaskentaa saadaan tarkemmaksi, mutta esimerkiksi tämän tutkimuksen C-kyllästetyt pylväät olivat liian uusia, jotta ikää voitaisiin ennustaa suurella varmuudella. Esimerkiksi vuosien 2007 – 2013 aikana kyllästettyjä C-pylväitä oli alle 50 kappaletta kun taas vuosina 2014 – 2022 kyllästettyjä pylväitä oli yli 100 kappaletta.
Joulukuussa 2025 XAMK:lla esitelty mikroporausmenetelmä lahon kartoittamiseen vaikutti lupaavalta. Menetelmässä ei tarvitse kaivaa maata pois, koska sillä voidaan porata vinosti maanpinnantason alapuolelle. Menetelmä antaa pylvään poikkileikkauksesta graafin, jossa laho-osuudet näkyvät selkeästi. Lisäksi koputustesti varmistaa tulosta.
Sähkötutkimuspooli oli yksi hankkeen rahoittajista.
