Mitä olet etsimässä?

Metsä- ja energiateollisuuden jätejakeiden ympäristökelpoisuus maarakentamisessa – Ramboll Oy 2016

Tietoa tuhkien ympäristökelpoisuudesta erilaisissa käyttösovelluksissa

on saatu lisää Mara-asetuksen voimassaolon aikana, mutta
tieto on ollut hajanaisena eri rakennushankkeissa.

Tässä tutkimuksessa on
koottu laaja tutkimusaineisto yhteen raporttiin ja tarkoituksena on ollut:

– arvioida, miten tuhkan jalostaminen erilaisiin sovelluksiin muuttaa
haitta-aineiden liukoisuuksia
– selvittää, voidaanko maarakentamisessa käytössä olevia hyötykäyttösovelluksia
ottaa mukaan Mara-asetukseen
– selvittää, voidaanko liukoisuudet tutkia myös jalostetusta materiaalista eikä
yksinomaan tuoreiden tuhkien tulosten perusteella ratkaista materiaalin
soveltumista hyötykäyttöön Mara-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä
– arvioida, mitkä haitta-aineista ovat kriittisiä nykyisten
liukoisuusraja-arvojen ylittymisen kannalta ja edellyttäisivät raja-arvojen
uudelleen tarkastelua

Tutkimus
sisältää myös testimenetelmien vertailua ja niiden soveltuvuuden arviointia eri
materiaaleille ja käyttösovelluksiin.

Hanke käynnistyi syksyllä 2014. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta
ympäristöministeriön Kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistävien
kehittämis- ja kokeiluhankkeiden hankehaussa ja lisäksi työtä rahoittivat
Energiateollisuuden ympäristöpooli, Metsäteollisuus ry, Helsingin kaupungin
rakennusvirasto, Helen Oy (entinen Helsingin Energia Oy) ja Ramboll Finland Oy.
Hankkeen tutkimusohjelman sisältö ja laajuus on päätetty hankkeen ohjausryhmässä,
johon ovat kuuluneet rahoittajien ja SYKE:n edustajat. Hanke tuottaa tietoa
Mara-asetuksen uudistuksen valmistelutyöhön ja valtakunnalliseen
UUMA2-hankkeeseen. Tutkimusraportti on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa
työstä on vastannut projektipäällikkö Noora Lindroos.

Laaja tutkimusaineisto on analysoitu monipuolisesti

Tutkimuksissa on ollut mukana yhdeksän suomalaisen voimalaitoksen
tuhkanäytteet sekä tuhkaseosmateriaaleissa käytetyt savukaasujen puhdistuksessa
muodostuva rikinpoiston lopputuote ja metsäteollisuuden kuitusavi
(siistausliete).

Tutkimus on jaoteltu seuraaviin teemoihin:

·       
Tuhkan ikäännyttämisen vaikutus liukoisuuksiin

·       
Tiivistämisen ja sementtilisäyksen vaikutus massiivituhkan liukoisuuksiin

·       
Tuhkan seosmateriaalien liukoisuudet

·       
Tuhkan sideainekäyttö massastabiloinnissa

·       
Tuhkan sideainekäyttö kerrosstabiloinnissa

·       
Vanhojen sivutuoterakenteiden liukoisuudet

Tutkimusaineisto on laaja ja sitä on analysoitu monipuolisesti tuhkan eri
käsittelymenetelmien ja sovelluskohteiden osalta. Tuloksia on peilattu
Mara-asetuksen pitoisuus- ja liukoisuus kriteereihin. Aineisto on viranomaisten
hyödynnettävissä Mara-asetuksen uudistustyössä uusien maarakennussovellusten
saamiseksi Mara-asetuksen piiriin ja mahdollisesti myös Mara-asetuksen liukoisuusraja-arvojen
uudelleentarkastelussa.

Ympäristölle turvallisia maarakennussovelluksia sivutuotteilla

Tutkimuksessa osoittautuivat tuhkan käyttö sideaineena maarakennukseen
massastabiloinnissa tai kerrosstabiloinnissa haitta-aineiden liukoisuuksien
kannalta selkeästi turvallisiksi ympäristölle ainakin päällystetyissä
rakenteissa. Mara-asetukseen suositellaan otettavaksi mukaan tuhkan
hyötykäyttösovellus sideaineena massastabiloinnissa ja kerrosstabiloinnissa.
Tuhkien hyötykäyttöä lisäisi myös liukoisuuksien tutkiminen
jalostetusta/hyötykäytettävästä materiaalista eikä yksinomaan tuoreiden tuhkien
tulosten perusteella ratkaistaisi materiaalin soveltumista hyötykäyttöön
Mara-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Hyötykäytettävän materiaalin
liukoisuuksien tutkiminen tuoreen tuhkan liukoisuuksien sijaan huomioisi myös
paremmin tuhkan välivarastointiaikana tapahtuvan ikääntymisen vaikutukset
tuhkan laatuun. Lisäksi hyötykäytettävän materiaalin tutkimisella saataisiin
realistisempi käsitys mahdollisista ympäristövaikutuksista.

Tutkimusaineistossa oli mukana myös 10–15 vuotta vanhoista tierakenteista
otettuja sivutuoterakennenäytteitä sekä peitetyistä että päällystetyistä
rakenteista. Vanhojen sivutuotenäytteiden tutkiminen osoitti, että
haitta-aineiden liukeneminen rakenteesta on erittäin hidasta, sillä näytteet
sisälsivät edelleen lähes samaa tasoa olevia haitta-aineiden pitoisuuksia ja
liukoisuuksia kuin tuoreet, laboratoriossa valmistetut näytteet. Täten
todellisissa rakenteissa sivutuoterakenteen ulkopuolisessa ympäristössä
kuormitus on erittäin vähäistä.

Lataa YM_Metsa-_ja_energiateollisuuden_jatejakeiden_ymparistokelpoisuus_maarakentamisessa_2016 (PDF)
Siirry takaisin sivun alkuun