Vaikka
ohjearvoja ei ylitettäisi, niin melu voi silti häiritä osaa väestöstä, ja
häiritsevyyteen voivat olla voimakkaasti yhteydessä erilaiset yksilölliset
ei-akustiset tekijät, kuten huolestuneisuus äänen terveysvaikutuksista,
asenteet äänen tuottajaa kohtaan, äänilähteen näkyminen ja meluherkkyys. Yritykset
ja viranomaiset tarvitsisivat lisätietoa siitä miten äänenlaatu ja ei-akustiset
tekijät selittävät eri melulajien häiritsevyyttä.
Projektin
tavoite oli saavuttaa tieteellisesti korkeatasoinen ymmärrys seuraaviin
kysymyksiin:
A) Miten pientalojen julkisivurakenteet
eristävät pienitaajuista ääntä?
B) Miten melun erityispiirteistä tulisi
sanktioida subjektiivisen häiritsevyyden kannalta?
C) Miten äänitaso ja yksilölliset
ei-akustiset tekijät selittävät melun häiritsevyyttä asuinympäristöissä eri
melulajeilla?
D) Onko tuulivoimaloiden läheisyydellä
yhteyttä terveyteen tai hyvinvointiin?
E) Aiheuttaako melu fysiologista
stressiä ja miten eri äänilajit poikkeavat tässä suhteessa toisistaan?
Tutkimuskysymyksiin
vastattiin 13 osatutkimuksella, ja projekti tuotti 48 julkaisua, ja lisää on
tulossa vielä lähivuosina. Tutkimushankkeen tulokset kertovat, mikä on
suomalaisten talojen äänieritys (A), miten erityispiirteitä omaavan äänen
häiritsevyyssanktio määritetään (B), mitkä ei-akustiset tekijät selittävät
melun häiritsevyyttä elinympäristössä (C), onko tuulivoimalla terveysvaikutuksia
(D) ja mitä fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia eri äänilajeilla on €.
Ympäristöpooli
oli mukana rahoittamassa hanketta.
Lisätietoja antaa: Kati Takala
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Sähköhuollon huoltovarmuus
