Kaukolämpöverkot

Kaukolämpöverkoston pituus Suomessa on noin 16 000 kilometriä. Kaukolämpöjärjestelmän korkea toimitusvarmuus on rakentamisen laadunvarmistuksen sekä systemaattisen kunnossapidon, ennakkohuollon ja saneerauksen ansiota.

Kaukolämpöverkoissa siirretään tuotantolaitoksilla tuotettu lämpöenergia asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa (meno- ja paluuputki) kaukolämpöverkossa. Taloon tulevassa menoputkessa kiertävä kaukolämpövesi luovuttaa lämpöä asiakkaille lämmönsiirtimien välityksellä ja palaa jäähtyneenä paluuputkessa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa. Menoputkessa kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään ja lämmöntarpeen mukaan 65 ja 115 ºC välillä ja paluuputkessa yleensä 40 ja 60 °C välillä.

Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi ja usein se on myös värjätty mahdollisten vuotojen paikantamiseksi. Veden vihertäväksi muuttava väriaine ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista.

Kaukolämpöjohdot asennetaan yleensä 0,5–1 m syvyyteen maahan katujen, jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien alle tai puistomaalle, isot johdot joskus myös tunneleihin. Johdot on lämpöeristetty tehokkaasti. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin keskimäärin 8−9 prosenttia.

16 000 km

Kaukolämpöverkon kokonaispituus Suomessa vuonna 2021.

100 v

Nykyisin rakennettavien kaukolämpöjohtojen käyttöikä yltää jopa sataan vuoteen.

Kaukolämpöverkon kokonaispituus Suomessa vuoden 2021 lopussa oli noin 16 000 km. Virtausputken halkaisija vaihtelee pientalojen liittymisjohtojen 20 mm:stä Helsingin Vuosaaren voimalaitokselta lähteviin 1000 mm:n putkiin. Kaupungeissa ja muissa suuremmissa taajamissa verkot kattavat käytännössä koko kaukolämmitykseen taloudellisesti liitettävissä olevan alueen. Vuosittain verkon pituus kasvaa 250–500 km pääasiassa olemassa olevan verkon täydennysrakentamisena ja uusien rakennusten kaukolämpöverkkoon liittämisenä. Vanhoja johtoja saneerataan vuosittain noin 50–70 km.

Nykyisin rakennettavat kaukolämpöjohdot ovat oheisten kuvien mukaisia ns. kiinnivaahdotettuja johtoja, joissa teräksisen virtausputken ja muovisen suojaputken välissä oleva uretaanieristys kiinnittää rakenteen yhdeksi tehdasvalmisteiseksi kokonaisuudeksi. Meno- ja paluuputki voivat olla saman tai kumpikin erillisen suojaputken sisällä. Näiden johtojen käyttöikä on pitkä, jopa 100 vuotta.

Kaukolämpöjärjestelmän korkea toimitusvarmuus on järjestelmän rakentamisen laadunvarmistuksen sekä systemaattisen kunnossapidon, ennakkohuollon ja saneerauksen ansiota. Kaukolämpöverkot ovat vielä suhteellisen nuoria, noin puolet johdoista on rakennettu viimeisen 25 vuoden aikana ja vanhimmat johdot ovat 50–60 vuoden ikäisiä. Saneerausvelkaa ei kaukolämpöverkoissa juurikaan ole. Verkon kunto sekä saneeraustarve on varsin hyvin hallinnassa. Verkkojen tilaa seurataan ja luokitellaan muun muassa verkon lämpökamerakuvauksilla sekä systemaattisella vika- ja käyttökeskeytysseurannalla.