Jätteen hyödyntäminen energiaksi
Suomessa on 11 jätteenpolttolaitosta, joissa yhteiskunnan tuottamasta jätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja energiaa. Lisäksi Suomessa on yli 20 rinnakkaispolttolaitosta tai seospolttolaitosta, joissa jätettä poltetaan muun polttoaineen seassa.
Suomessa kertyvä jätemäärä on kasvanut maltillisesti koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan kaatopaikkasijoituksesta on luovuttu. Kaatopaikoille läjäämisen sijaan jäte käsitellään suurimmaksi termisesti, eli polttamalla. Tästä johtuen poltettavan jätteen määrä on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, ja samalla myös jätteestä tuotetun energian määrä on kasvanut tasaisesti. Tämä johtuu siitä, että Suomessa jätteen käsittelystä tehokkaissa polttolaitoksissa polttamalla muodostuva energia otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämpöverkoissa ja sähkönä. Jätteenpolttolaitokset siis toteuttavat osaansa jätehierarkiassa käsitellen turvallisesti sen yhteiskuntamme tuottaman jätteen, mitä ei voi tai ei jostain syystä hyödynnetä jätehierarkian ylemmillä portailla.
Suomessa on tällä hetkellä 11 varsinaista jätteenpolttolaitosta, jotka sijaitsevat yhdeksällä eri paikkakunnalla eri puolilla maata. Näistä yhteistuotantolaitoksista vanhin on rakennettu vuonna 2007 ja uusin valmistui laajennusosana vuonna 2022. Nämä laitokset käsittelevät pääasiassa yhteiskuntajätettä, eli jätettä, jota syntyy esimerkiksi kotitalouksien ja palvelujen sekajätteenä.
Erilaista jätepolttoainetta käytetään myös laitoksissa, jotka polttavat jätettä muun polttoaineen seassa. Näitä rinnakkaispolttolaitoksiksi tai seospolttolaitoksiksi kutsuttavia laitoksia on Suomessa yli 20 kpl ja niissä jätejakeiden osuus polttoaineesta voi vaihdella suurestikin.
11
varsinaista jätteenpolttolaitosta yhdeksällä eri paikkakunnalla Suomessa.
yli 20
rinnakkaispolttolaitosta tai seospolttolaitosta Suomessa. Näissä laitoksissa jätettä poltetaan muun polttoaineen seassa.
Se millainen laitos on kyseessä, eli kuinka laitos määritellään, perustuu lopulta siihen, mikä on jätteenpolton pääasiallinen tarkoitus. Tämä on kirjattu Suomessa ympäristönsuojelulakiin (27.6.2014/527) seuraavasti:
- Rinnakkaispolttolaitos: yksikkö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa energiaa tai aineellisia tuotteita ja jossa käytetään jätettä vakinaisena tai lisäpolttoaineena, tai jossa jätettä lämpökäsitellään sen loppukäsittelemiseksi polttamalla jäte, hapettamalla tai käyttämällä pyrolyysiä, kaasutusta tai plasmakäsittelyä taikka muuta lämpökäsittelyä, jos käsittelyssä syntyvät aineet tämän jälkeen poltetaan.
- Jätteenpolttolaitos: yksikkö, joka on tarkoitettu jätteiden lämpökäsittelyyn riippumatta siitä, hyödynnetäänkö poltossa syntyvä lämpö vai ei, siten, että jäte poltetaan hapettamalla tai käytetään pyrolyysiä, kaasutusta tai plasmakäsittelyä taikka muuta lämpökäsittelyä, jos käsittelyssä syntyvät aineet tämän jälkeen poltetaan.
Jätteenpolttolaitoksilla käsitellään myös muita jätejakeita kuin yhdyskuntajätettä, ja toisaalta näitä muita jakeita poltetaan myös muilla kuin varsinaisilla jätteenpolttolaitoksilla, mikä on huomattavissa mm. kaukolämpö- ja sähkötilastoista. Esimerkiksi sertifioitua kierrätyspolttoainetta (SRF – solid recovery fuel) ja rakennusjätettä käytetään jätteenpolttolaitosten lisäksi myös rinnakkaispolttolaitoksilla. Jätteenpolttolaitoksilla prosessin lopuksi jäljelle jäävälle tuhkalle ja kuonalle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Muun muassa metallit on jo pitkään saatu erotettua uudelleen kiertoon kuonan seasta.
Jätteenpolttolaitoksien omistajat ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen sektorillaan, mutta eivät välttämättä voi vaikuttaa yhteiskunnassa syntyvän jätteen määrään. Useat jätteenpolttolaitokset tutkivatkin tällä hetkellä mahdollisuuksia poltossa vapautuvan hiilidioksidin talteenottoon ja sen varastoimiseen tai hyödyntämiseen uusissa tuotteissa. Tämä tuo uuden ulottuvuuden jätteenpolttolaitoksen rooliin jätehierarkiassa, sillä myös molekyylien kierto tuo uusia kiertotalouden mahdollisuuksia.
Usein kysyttyä jätteenpoltosta
Jätehuollosta yksinään syntyy noin kolme prosenttia Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Jätteenpolttoa tarvitaan energiantuotannossa useista syistä. Se edistää jätteiden hyötykäyttöä, sillä polttamalla jätteistä saadaan tuotettua lämpöä ja sähköä. Tämä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kaatopaikkajätteen määrää. Suurin energiahyödyntämisen potentiaali löytyy kotitalouksien ja muiden sektorien sekalaisesta jätteestä.
Jätteenpolttolaitokset siis toteuttavat osaansa jätehierarkiassa käsitellen turvallisesti sen yhteiskuntamme tuottaman jätteen, mitä ei voi tai ei jostain syystä hyödynnetä jätehierarkian ylemmillä portailla. Tämä prosessi on myös osa kiertotaloutta, jossa pyritään maksimoimaan materiaalien ja resurssien käyttöä, sekä vähentämään ympäristövaikutuksia. Jätteenpoltto on siten kestävä energiaratkaisu, joka tukee energiantuotannon monimuotoisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Jätteenpoltto tarjoaa useita hyötyjä energiantuotannossa. Suomalaiset jätteenpolttolaitokset käsittelevät osana jätehuoltojärjestelmää jätettä, jolle ei ole orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon 2016 jälkeen muuta käsittelyvaihtoehtoa. Niiden tuottama lämpö on siis jätteenkäsittelyprosessin väistämätön sivutuote.
Jätteenpoltto mahdollistaa jätteiden hyödyntämisen energianlähteenä, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Jätteenpoltto auttaa myös vähentämään jäteongelmia, sillä se vähentää kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ja samalla kaatopaikkajätteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kuten siellä syntyviä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi jätteenpoltto tuottaa lämpöä ja sähköä, mikä parantaa energiavarmuutta ja -tehokkuutta sekä alueellista omavaraisuutta.
Jätteenpolton haittoihin kuuluu hiilidioksidipäästöjen ja haitallisten ilmansaasteiden muodostuminen. Jätteenpolton savukaasupäästöjä säännellään tarkasti. Jätteenpoltolle asetetaan muita polttolaitoksia laajemmin päästörajat erilaisille päästökomponenteille. Päästörajat koskevat rikkidioksidia, typenoksideja, hiukkasia sekä elohopeaa, useita raskasmetalleja, dioksiineja ja furaaneja, suolahappoa ja fluorivetyä. Lisäksi jätteenpolton polttolämpötilalle asetetaan vähimmäisvaatimus ja palamisen hyvyyttä säännellään myös epätäydellistä palamista koskevilla savukaasupäästörajoilla, kuten orgaanisen hiilen ja hiilimonoksidin päästörajoilla. Nykyaikaiset puhdistusmenetelmät vähentävät näitä haittavaikutuksia merkittävästi. Jätteenpoltossa käytetään muita polttolaitoksia tehokkaampia monivaiheisia puhdistusjärjestelmiä.
Lisäksi jätteenpoltossa on huomioitava polttoon soveltuvien jätteiden saatavuus ja niiden riittävä lajittelu, sekä käsittely ennen polttoa. Näin voidaan varmistaa prosessin tehokkuus ja ympäristöystävällisyys.
Lue jätteenpolton luontovaikutuksista ja toimista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Jätteenpolton tuotannosta syntyy kuonaa, tuhkaa ja savukaasun puhdistuksen lopputuotetta, jotka käsitellään asianmukaisesti ja turvallisesti. Prosessissa pyritään mahdollisimman suureen materiaalien hyötykäyttöön ja energian talteenottoon, mutta jäännöksiä joudutaan loppusijoittamaan. Tuhkaa ja kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maarakentamisessa tai maarakennustuotteissa tai loppusijoittaa valvotusti kaatopaikoille, jotka täyttävät ympäristönsuojelulliset vaatimukset. Savukaasun puhdistuksen lopputuote käsitellään tyypillisesti vaarallisena jätteenä.
Jätteen seassa olevat metallit kierrätetään, sillä ne saadaan eroteltua vielä polton jälkeen tuhkan ja muun kuonan seasta.
Jätteenpolton päästöjä ja muita ympäristövaatimuksia säännellään erityisellä jätteenpolttoa koskevalla säädöksellä (VNA jätteenpoltosta 151/2013). Jätteenpoltolle asetetaan muita polttolaitoksia laajemmin päästörajat erilaisille päästökomponenteille.
Jätteenpolton päästöihin kuuluu hiilidioksidipäästöjen ja haitallisten ilmansaasteiden muodostuminen. Päästörajat koskevat rikkidioksidia, typenoksideja, hiukkasia sekä elohopeaa, useita raskasmetalleja, dioksiineja ja furaaneja, suolahappoa ja fluorivetyä. Lisäksi jätteenpolton polttolämpötilalle asetetaan vähimmäisvaatimus ja palamisen hyvyyttä säännellään myös epätäydellistä palamista koskevilla savukaasupäästörajoilla, kuten orgaanisen hiilen ja hiilimonoksidin päästörajoilla. Nykyaikaiset puhdistusmenetelmät vähentävät näitä haittavaikutuksia merkittävästi. Jätteenpoltossa käytetään muita polttolaitoksia tehokkaampia monivaiheisia puhdistusjärjestelmiä.
Jätteenpolton savukaasupäästöjä säännellään laajemmin kuin muita polttoaineita polttavien laitosten päästöjä. Jätteenpolton savukaasupäästöjä seurataan useiden päästökomponenttien osalta jatkuvatoimisilla mittareilla. Jätteenpolton savukaasupäästöjä vähennetään tehokkaasti monivaiheisessa puhdistusjärjestelmässä, jotka pystyvät poistamaan savukaasupäästöt tehokkaasti jätteen koostumuksesta riippumatta.
Yhdyskuntajätettä polttavat varsinaiset jätteenpolttolaitokset eivät kuulu EU-päästökaupan alaisuuteen, mutta vuoden 2024 alusta saakka kaikkien EU-jäsenvaltioiden jätteenpolttolaitosten tulee raportoida toiminnasta aiheutuvat päästöt kuten päästökauppalaitosten. EU komissio tekee 2026 vuonna tarkastelun jätteenpolton siirtämisestä päästökaupan alle tavoitteenaan toteuttaa siirto 2028 tai 2030.
Jätteenpolton ekologiset vastuut koskevat ympäristövaikutusten hallintaa, kuten ilmanlaadun seurantaa ja päästöjen minimointia. Lisäksi vastuisiin kuuluu haitallisten yhdisteiden hallinta, jätteiden vähentäminen ja kierrätys. Ennen jätteenpolttoa on tärkeää, että kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, muovit ja orgaaninen jäte, lajitellaan erikseen. Tämä voi vähentää poltettavan jätteen määrää ja parantaa kierrätyksen tehokkuutta.
Sosiaaliset vastuut liittyvät esimerkiksi jätteenkäsittelylaitosten vaikutuksiin asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä työntekijöiden oikeuksiin ja turvallisuuteen. Taloudelliset vastuut kattavat kustannusten hallinnan, investoinnit teknologiaan ja laitosten ylläpidon. Sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökulmasta jätteenpolttolaitokset toimivat myös osana jätehuoltosektoria, tarjoten näin palveluja yhteiskunnalle.
- Tutustu jätteestä energiaa tuottavien yhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.
- Lue jätteenpolton luontovaikutuksista ja toimista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Jokaisen jätteenpolttolaitoksen suunnittelun yhteydessä käydään läpi ympäristövaikutusten arviointimenettely. Jätteenpolton ympäristöluvassa määrätään laitoksen ympäristövaikutusten vähentämistä koskevista vaatimuksista. Näitä vaatimuksia ovat mm. savukaasu- ja vesipäästöjen päästörajat ja niiden tarkkailu, poltto-olosuhteet, laitoksella syntyvien jätteiden käsittely, melun rajoittaminen sekä toiminta mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Jätteenpolton haittoja lievennetään ensisijaisesti kehittämällä ja käyttämällä teknologioita, jotka vähentävät päästöjä ja parantavat energiatehokkuutta. Tämä sisältää esimerkiksi jätteen esikäsittelyn ja polttotekniikoiden kehittämisen, joka minimoi ilman epäpuhtauksia ja pienentää jätteen loppusijoitustarvetta. Lisäksi jätepolttoaineen metallit erotetaan tehokkaasti ja ohjataan hyötykäyttöön. Tuhkalle ja kuonalle etsitään hyötykäyttökohteita tutkimus- ja kehitysyhteistyön kautta.
Jätteenpolttoa toteutetaan yhteistyössä jätehuollon muiden toimijoiden kanssa siten, että jätehierarkia toteutuu mahdollisimman tehokkaasti. Jätteenpolttolaitoksissa käsitellään uusio- tai kierrätyskäyttöön päätymätöntä materiaalia ja poistetaan materiaalikierrosta haitallisia aineita ottaen samalla vapautuva energia hyötykäyttöön.
Ympäristölupamenettelyt, valvonta ja raportointi varmistavat, että jätteenpolton toiminta on sääntelyn ja standardien mukaista, mikä edistää ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua.
- Lue lisää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.
- Tutustu jätteestä energiaa tuottavien yhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.
- Lue jätteenpolton luontovaikutuksista ja toimista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Jätteen tilastoja kerää ja julkaisee Tilastokeskus. Jo noin 99 prosenttia suomalaisesta jätteestä hyödynnetään joko energiana tai materiaalina. Vuonna2022 yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa noin 2,9 miljoonaa tonnia. Tästä hyödynnettiin kierrättämällä tai uudelleenkäytön valmistelun avulla yhteensä noin 43,7 prosenttia, eli polttoon päätyi vajaat 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jäte, jota ei voida kierrättää materiaalina, ohjataan jätteenpolttolaitoksiin, joissa se käsitellään turvallisesti ja vapautuva energia hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi.
Suomessa pyritään EU jätedirektiivin tavoitteiden mukaisesti nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, ja vuoden 2035 vastaavaksi tavoitteeksi on asetettu kierrättää 65 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jätesektorin lainsäädännön kokonaisuudesta löytyy tietoa koottuna esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta.
Lue lisää jätteistä ja kierrätyksestä kiertotaloussuomi.fi-sivustolla.
Suomen energiantuotannossa hyödynnetään toiseksi eniten yhdyskuntajätettä, joka kattaa kotitalousjätteet ja muut sekalaiset jätteet: erilaisia muovia, paperia, puuta ja muita jätteitä, jotka eivät ole kierrätettävissä tai joita ei ole taloudellisesti kannattavaa kierrättää. Tämä jätelaji poltetaan jätevoimaloissa, joissa se muunnetaan sähköksi ja lämmöksi.
Toiseksi eniten poltetaan puujätettä, jota syntyy muun muassa teollisuudessa. Puujätettä saatetaan polttaa varsinaisten jätteenpolttolaitosten lisäksi seospolttolaitoksissa, eli samassa kattilassa vaikkapa metsähakkeen kanssa.
Muita polttamalla hävitettäviä jätteitä ovat mm. muovi- ja kumijätteet, lietteet ja sekä vaaralliset jätteet, mutta näiden kaikkien määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin edellä mainittujen.
Jätetilastot löytyvät tilastokeskuksen sivuilta.
Kiertotalouden perusideana on resurssien tehokas käyttö, jätteen minimointi, kierrätys ja uudelleenkäyttö. Kiertotalouden näkökulmasta ideaali tilanne olisi se, ettei jätettä syntyisi ollenkaan. Kierrätystä kehitetään jatkuvasti, mutta aina syntyy myös kierrätyskelvotonta jätettä.
Jätteenpoltto edistää kiertotaloutta tarjoamalla ratkaisun jätteiden käsittelyyn, kun muita kierrätysmahdollisuuksia ei ole saatavilla. Polttamalla jätettä voidaan vähentää kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ja samalla tuottaa energiaa. Tämä prosessi voi tukea kiertotalouden periaatteita erityisesti silloin, kun se yhdistetään tehokkaaseen kierrätykseen ja jätteen vähentämiseen.
Osa polttoon päätyvästä jätteestä voidaan kierrättää polttoprosessin jälkeen, ja näin tehdään esimerkiksi metalleille. Myös tuhkalle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Kun tulevaisuudessa jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi voidaan ottaa savukaasuista talteen, saadaan myös se kiertämään uusiksi tuotteiksi.
Poltettava yhdyskuntajäte tulee paikallisilta jätehuoltoyhtiöiltä ja kierrätysyrityksiltä, jotka kuljettavat ne jätteenpolttolaitokselle.
Osa toimijoista Suomessa poltettavaa jätettä ostetaan myös ulkomailta ja etenkin sellaisilta mailta, jotka eivät itse hyödynnä jätettä energiaksi. Tämä puolestaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää jätteiden kaatopaikkasijoitusta. Ulkomaista jätettä tuodaan kuitenkin aina vain tarvetta vastaava määrä.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Bioenergia, jätteen energiakäyttö
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Fyysinen rakenne tai tekninen ratkaisu