Energiantuotanto

Kasvihuonekaasupäästöjen siivittämä ilmastonmuutos on haastanut koko maailman energiantuotannon. Suurin osa globaalista energiantuotannosta (sähkö ja lämpö) perustuu yhä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin fossiilisiin polttoaineisiin, joista käytetyin on hiili. Muutos parempaan suuntaan on kuitenkin jo käynnistynyt uusiutuvan energian huomattavana kasvuna.

Ilmastonmuutoksen hillintä ohjaa energiantuotantoa

Merkittävä virstanpylväs saavutettiin joulukuussa 2015 Pariisissa, kun kansainvälinen yhteisö sopi ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 Celsius-asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

EU:ssa jokaisella jäsenmaalla on oikeus omaan energiantuotantopalettiinsa. Energian tuotantoa ja käyttöä ohjaamaan on kuitenkin asetettu tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiselle, uusiutuvan energian lisäämiselle ja energiatehokkuuden parantamiselle. Vuodelle 2030 on asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite ja uusiutuvan energian tavoite on 45 prosenttia. 

94 %

Päästöttömän sähkön osuus Suomessa tuotetusta sähköstä vuonna 2023.

52 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus suomalaisesta sähköntuotannosta vuonna 2023.

Suomi on jo lähes saavuttanut omalta osaltaan vuoden 2030 uusiutuvan energian lisäämistavoitteen (42 %) ja energiantuotannon päästövähennykset etenevät EU:n päästökauppaohjauksen piirissä. Vuonna 2022 Suomessa tuotettu sähkö oli jo lähes 90-prosenttisesti päästötöntä ja uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 54 prosenttia. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvan puun ja muiden biopolttoaineiden sekä hukkalämpöjen osuus nousi vuonna 2022 lähes 61 prosenttiin.

Suomen energiantuotannon vahvuus on jo pitkään ollut tuotantopaletin monipuolisuus – niin sähkön kuin lämmön tuotannossa. Sellaisena paletti on syytä säilyttää senkin jälkeen, kun fossiilisista energialähteistä luovutaan. Energiateollisuus on sitoutunut ilmastoneutraaliin energiatulevaisuuteen vuoteen 2035 mennessä.