Vetymarkkinat

Vety on hiilineutraali kaasu, joka avaa tien hiilineutraaliuteen myös niillä sektoreilla, joilla vähähiilisyys on ollut vaikea saavuttaa. Suomen raskaan teollisuuden sektoreilla on käynnissä useita vetyhankkeita, ja vedyn siirtoverkostoa suunnitellaan myös.

Puhtaat kaasut osana vihreä siirtymää

Kaasumarkkinat ovat tärkeä osa EU:n suunnitelmaa saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Vihreä siirtymä on alkanut kaasusektorilla, ja päästöttömät kaasut tulevat muuttamaan koko energiasektoria voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Näitä ovat kotimainen biokaasu sekä uusiutuva ja vähähiilinen vety.

*Hiilineutraalit kaasut 2050-luvulla EU:ssa. Kaasu on monipuolinen energialähde ja teollisuuden raaka-aine, joka tarjoaa joustoa energian siirtoon, varastointiin ja* tuotantoon.

Monimuotoinen vety tarjoaa vaikeasti vähähiilistettäville sektoreille tien hiilineutraaliuteen

Raskaassa teollisuudessa on prosesseja, jotka vaativat erittäin korkeita lämpötiloja. Näissä prosesseissa käytetään nykyään usein maakaasua tai öljyä. Ne voidaan sähköistää vain osittain. Kemianteollisuus käyttää vetyä raaka-aineenaan, suurimpina käyttökohteinaan lannoitteiden tuotanto ja öljynjalostus. Raudanjalostukseen käytettävä koksi voidaan korvata puhtaalla vedyllä. Suomessa on jo vetyhankkeita useilla raskaan teollisuuden sektoreilla.

Liikenne sähköistyy parhaillaan voimakkaasti. Lento- ja laivaliikennettä ei kuitenkaan voi muuttaa täysin akkukäyttöisiksi. Siksi näillä sektoreilla tarvitaan vedystä tuotettuja puhtaita polttoaineita. Lisäksi kaikkein raskaimmissa rekoissa ja työkoneissa tarvitaan puhtaita polttoaineita. Vedystä jalostetut polttoaineet palvelevat näiden liikennemuotojen energiantarvetta puhtaasti.

Vety voidaan käyttää sellaisenaan, mutta se on hankala varastoida ja siirtää. Vety voidaan jatkojalostaa puhtaaksi metaaniksi, ammoniakiksi, tai metanoliksi. Näitä kemikaaleja voidaan käyttää sellaisenaan polttoaineina tai raaka-aineina, tai ne voidaan jatkojalostaa muiksi yhdisteiksi.

Vetyinfraa suunnitellaan jo

Kaasun ja vedyn siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland suunnittelee vedyn siirtoverkostoa. Suomen sisällä tavoite on yhdistää tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueet teollisuusalueisiin, jossa loppukäyttökohteet sijaitsevat. Ensimmäinen vaihe on pilotoida vedyn siirtoa Joutsenon ja Imatran välillä. Varsinaista vedyn siirtoputkistoakin suunnitellaan jo. Pohjanlahden ympäri Gasgrid ja ruotsalainen Nordion Energy suunnittelevat Nordic Hydrogen Routea palvelemaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin terästeollisuutta. Nordic-Baltic Hydrogen Corridor yhdistää Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan vetyverkostoon. Baltic Sea Hydrogen Collector taas yhdistää Suomen, Ruotsin ja Saksan Itämeren alaisella vetyputkella.

Putkien lisäksi vetyä voidaan siirtää terminaalien kautta, joko nesteytettynä tai muunnettuna metaaniksi, ammoniakiksi tai metanoliksi. Vedyn terminaalihankkeita ei vielä ole julkistettu, mutta puhdasta nesteytettyä metaania (bio-LNG tai e-LNG) voidaan siirtää olemassa olevien LNG-terminaalien kautta.