Kaasumarkkinat
Maakaasua käytetään ensisijaisesti teollisuuden ja kaukolämmön tuotannon polttoaineena. Kaasulle on myös käyttöä liikenteessä, palveluissa ja kotitalouksien lämmityksessä.
Venäjän hyökkäyssota vuonna 2022 mullisti Euroopan kaasumarkkinat. Ennen vuotta 2022 suurin osa Suomessa käytetystä kaasusta tuli Venäjältä. Kaasun tuonti Venäjältä katkaistiin toukokuussa 2022, jonka jälkeen kaasua on tuotu Suomeen Inkoon, Haminan ja Klaipedan (LT) LNG-terminaalien kautta.
Suomessa kaasua käytetään pääasiassa teollisuudessa, sekä talvella kaukolämpölaitoksissa. Kotimaisella biometaanilla nähdään tulevaisuudessa rooli myös raskaassa liikenteessä. Euroopassa käytetään maakaasua huomattavasti laajemmin asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa, ja kaasu määrittää usein sähkön hintaa Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Maakaasun lisäksi kaasujärjestelmässä virtaa kotimainen biometaani. Tulevaisuudessa myös vedystä jalostettu synteettinen metaani korvaa maakaasua. Fossiilisen kaasun tuonti Euroopan Unioniin päättyy vuoteen 2050 mennessä.
Kaasut ovat tärkeä osa Suomen tulevaisuuden energiajärjestelmää. Puhtailla kaasuilla voidaan saavuttaa hiilineutraalius siellä, minne sähköistäminen ei sovellu. Kaasujen energiajärjestelmää täydentävä rooli perustuu toimitusvarmoihin ja joustaviin ominaisuuksiin, joita ovat:
- säädettävyys
- varastoitavuus
- siirrettävyys
- vähäpäästöisyyys tai päästöttömyys
- vaihtoehtoiset hankintakanavat
Eri kaasut ja niiden käyttökohteet
- Biokaasu on biopohjaisista raaka-aineista tai jätteistä mädättämällä tai kaasuttamalla tuotettua kaasua.
- Biometaani on enimmäkseen metaanista koostuvaa biokaasu. Sitä voidaan syöttää kaasuputkiverkkoon ja käyttää fossiilisen metaanin tapaan.
- Biokaasu voidaan nesteyttää nestemäiseksi biokaasuksi (LBG) ja käyttää nesteytetyn maakaasun sijaan.
- Maakaasu on fossiilista metaania, jota siirretään putkiverkostossa tai nesteytettynä (LNG).
- Nesteytettyä maakaasua kuljetetaan laivoilla ja maanteitse ja sillä on maailmanmarkkinat. Sitä voidaan syöttää terminaalien kautta kaasuputkiverkkoon.
- Paineistettua maakaasua (CNG) käytetään esimerkiksi liikenteessä.
- Suomessa ei ole maakaasuvarantoja.
- Vety on yleisin ja pienin alkuaine. Vetyä on käytetty pitkään teollisuudessa. Se on sekä poltto- että raaka-aine.
- Vetyä voidaan tuottaa vedestä sähkövirralla tai katalyytin avulla hiilivedyistä kuten maakaasusta.
- Vetyä voidaan käyttää energiaksi polttamalla tai polttokennoissa sähköksi muuttamalla. Sitä voidaan siirtää putkissa tai kuljettamalla ja varastoida. Siitä voidaan myös jatkojalostaa poltto- tai raaka-aineita.
- Synteettisiä kaasuja voidaan valmistaa yhdistämällä vetyä ja hiilidioksidia, joka voi olla otettu talteen teollisuudesta tai energiantuotannosta ja se voi olla fossiilista tai bioperäistä.
- Power-to-X tarkoittaa prosesseja, joissa sähkön avulla tuotetaan poltto- tai raaka-ainetta.
- Esimerkiksi synteettinen metaani eli e-metaani voi korvata fossiilista metaania ja siten vähentää päästöjä.
Kaasumarkkinat avautuivat 1.1.2020. Energiateollisuus ry on laatinut uudet sopimusehdot, joita jäsenyhtiöt voivat soveltaa asiakkailleen 1.1.2020 alkaen.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Lisätietoa kaasumarkkinoista
Kaikki ajankohtaisetTyötä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Fyysinen rakenne tai tekninen ratkaisu