Usein kysyttyä kaukolämmöstä

Tältä sivulta löydät yleisimpiä kaukolämpöön liittyviä kysymyksiä vastauksineen.

Mikä vaikuttaa kaukolämmön hintaan?

Kaukolämpöä tuotetaan useilla, toisistaan merkittävästi eroavilla lähteillä. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat polttoaineiden sekä muiden tuotantoon käytettävien energianlähteiden hinnat kuten muun muassa sähkön hinta. Kotimaisten polttoaineiden hinta määrittyy kotimaan markkinoilla, ja fossiilisten polttoaineiden hintataso taas maailmanmarkkinoilla. Fossiilisten ja turpeen osuus lämmityksestä vähenee jatkuvasti. Päästöoikeuksien hinnat määrittyvät yhteisillä eurooppalaisilla markkinoilla, ja niiden ohjausvaikutus on tärkeä taustatekijä sille, että päästöllisistä polttoaineista siirrytään päästöttömiin ja uusiutuviin lämmönlähteisiin. Venäjän hyökkäyssota nosti Suomessa useiden energialähteiden kuten esimerkiksi fossiilisten, sähkön ja biomassan hintaa. Fossiilisten käyttö vähenee kuitenkin koko ajan, ja kallistuneet raaka-aineet vähentävät niiden käyttöä entisestään.

Miksi ihmisten pitäisi ostaa kaukolämpöä, jos se tehdään fossiilisilla ja maksaa paljon?

Suomessa jo nyt yli puolet kaukolämmön tuotannosta perustuu ilmastoneutraaleihin polttoaineisiin. Kaukolämmön päästöt vähenevät jatkuvasti. Jos nyt investoi kalliiseen kiinteistökohtaiseen lämmitysratkaisuun, ehtivät kaukolämmön päästöt laskea lähelle nollaa jo ennen kuin investointi on maksettu loppuun. Useimmilla kiinteistöillä ei lisäksi ole mahdollisuuksia tuottaa energiaansa itse. Kaukolämpö tarjoaa mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin tasapuolisesti kaikille. Kaukolämpö yhtiöillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja kaukolämmön päästöt laskevat jo 2020-luvun kuluessa marginaalisiksi. Oman verkon päästökertoimen voi tarkistaa esimerkiksi Kaukolämmön päästölaskurista tai yhtiön omilta sivuilta.

Mihin kaukolämpöä tarvitaan?

Kaukolämpöverkot ovat ainoa tapa hyödyntää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan sivutuotteena syntyvää lämpöä niiden hyväksi, jotka lämpöä tarvitsevat. Kaukolämpö on toimitusvarmin mahdollinen lämmitysmuoto, jonka päästöt laskevat jo 2020-luvun kuluessa marginaalisiksi.

Olemassa olevat kaukolämpöjärjestelmät ovat ainutlaatuinen resurssi, josta kannattaa pitää kiinni. Ne mahdollistavat hukkalämpöjen talteenoton ja hyödyntämisen, ja keskipitkällä aikavälillä toimivat myös vetytalouden tukena. Vetyä tarvitaan teollisuudessa ja sähkön varastoinnissa. Sen valmistaminen tuottaa suuret määrät lämpöä, joka voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa. Suomalaiset kaukolämpöjärjestelmät kuuluvat maailman kehittyneimpiin, joten niiden olemassaolo on kilpailuetu valmistettaessa vetyä.

Eikö kaukolämpö ole vanhanaikainen tapa lämmittää, ja kiinteistöt haluavat itse etsiä omat ratkaisunsa?

Kaukolämpö on perinteinen, mutta uudistuva ja hyvin ajankohtainen lämmitysmuoto. Suomalainen kaukolämpöteknologia on maailman huippua ja siitä on kehittynyt myös merkittävä vientiala. Kaukolämpöjärjestelmän olemassaolo on ehdoton edellytys uudistuvan, sektori-intregraatiolle perustuvan uuden energiajärjestelmän rakentamisessa. Se mahdollistaa hukkalämpöjen talteenoton, sähköenergian varastoimisen lämpönä ja on keskeisessä roolissa tulevaisuudessa, kun vetytalous alkaa kehittyä.

Onko kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelulle rajoitteita?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto velvoittaa määräävässä markkina-asemassa olevat kaukolämpöyhtiöt hinnoittelemaan palvelunsa kustannusvastaavasti, ja saamaan ainoastaan kohtuullista tuottoa.

Kaukolämpö on enenevässä määrin kilpailutilanteessa muiden lämmitysmuotojen, kuten kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen kanssa. Siten myös kilpailun paine rajoittaa hinnoittelun vapautta.

Aiheuttaako kaukolämmön sähköistyminen ongelmia energiajärjestelmälle?

Monet kaukolämpöyhtiöt ovat investoineet muun muassa sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin osana puhdasta siirtymäänsä ja monipuolistaakseen lämmönhankintaansa. Sähkötehon riittävyys ei kuitenkaan vaarannu, koska kaukolämpöverkoissa on aina varalla muihin energialähteisiin perustuvaa kapasiteettia, jota voidaan käyttää sähkön ollessa kallista. Kaukolämmön sähköistyminen ja lämpövarastojen määrän kasvu mahdollistavat sektori-integraation ja tukevat muun muassa tuulivoiman kasvua Suomessa.