Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Energia- ja ilmastopolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa, sillä noin 75 prosenttia kasvihuonekaasuista tulee energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne.

Käytännöksi on muodostunut, että jokainen hallitus tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen/ilmasto- ja energiapoliittisen strategian. Viimeksi kansallinen ilmasto- ja energiastrategia annettiin selontekona eduskunnalle kesällä 2022. Istuva hallitus valmistelee energia- ja ilmastostrategiaa, jota odotetaan julkaistavaksi keväällä 2025.

Energiateollisuuden viestit energia- ja ilmastostrategiaan

Ilmasto- ja energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja vaikuttavaa

Energia-ala tukee hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja rakentaa kunnianhimoisesti kasvua hiilineutraaliuteen perustuvan kilpailukyvyn avulla.
Ilmastotavoitteet saavutetaan markkinaehtoisesti ja päästökauppavetoisesti. EU:n 2040-tavoitteet ohjaavat päästökaupan kiristämistä. Sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet nopeasti, eikä ilmastotavoitteen saavuttaminen vaadi uutta ohjausta.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei kaipaa yksittäisten teknologioiden tukemista tai kieltoa. Markkinaehtoinen ja teknologianeutraali energiajärjestelmän kehittäminen tukee myös yhteiskunnan resilienssiä ja energiaturvallisuutta.

Pidetään kiinni energiapolitiikan pitkästä linjasta ja punnitaan vaikutukset pitkällä aikavälillä. Energia-ala investoi vuosittain yli 3 miljardia euroa uuteen teknologiaan ja palvelujen parantamiseen – enemmän kuin mikään toinen toimiala. Puhtaan energian hyödyntämiseen kohdistuvia investointeja kaivataan lisää. Näitä investointeja ei saa vaarantaa poukkoilevalla politiikalla.

Vauhditetaan investointeja kehittämällä kattava poikkihallinnollinen yhden luukun palvelu ja säätämällä luvitukselle sitovat käsittelyn määräajat. Hallinnon resurssit on myös varmistettava.

Monipuolinen tuotanto takaa globaalin kilpailukyvyn

Suomen energiantuotannon vahvuus on tuotantopaletin monipuolisuus. Kilpailukyky ja energiaturvallisuus säilyvät, kun tuotantomuotoja ohjataan vain rajaamalla niiden haittavaikutuksia, kuten päästöjä ja luontovaikutuksia.

Kohdellaan ydinvoimaa yhdenveroisena uusiutuvan energian rinnalla ja mahdollistetaan pienydinvoiman rakentaminen kaupunkeihin.
Vesivoiman toimintaedellytykset tulee säilyttää vesipuitedirektiivin toimeenpanossa. Vesilaki tulee säilyttää vesien käyttölakina.
Turvataan metsätalouden ja –teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa. Biomassaa käyttävät yhteistuotantovoimalaitokset ovat tärkeitä toimitus- ja huoltovarmuudelle sekä sähköjärjestelmän tasapainolle, etenkin talvella.
Nopeutetaan maa- ja merituulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen yksinkertaistamalla kaavoitusmenettelyä ja ratkaisemalla tutkajärjestelmän rajoitteet.

Luodaan EU-tasoiset puitteet talteen otetun hiilidioksidin ja siitä jalostettujen tuotteiden markkinoille. Kestävästä bioenergiasta ja jätteestä peräisin oleva hiilidioksidi tulisi hyväksyä raaka-aineeksi synteettisten polttoaineiden tuotantoon.

Integroituvat energiaverkot mahdollistavat energiamurroksen ja hyvinvoinnin kasvun

Sähköverkon valvontamallin tulee huolehtia sähköverkkoyhtiöiden kyvystä investoida kannattavasti ja ennakoivasti kanta- ja jakeluverkkoihin, jotta puhtaan siirtymän investoinnit voidaan liittää sähköverkkoon. Verkoista on jo kehittynyt investointien este. Tämä edellyttää muutosta sähkömarkkinalakiin.

Sujuvoitetaan energiaverkkojen (sähkö, kaasu, kaukolämpö) sijoittamista ja luvittamista koskevia menettelyjä. Varmistetaan energiaverkkojen rakentaminen tehokkaasti ja asiakkaan ja yrityksen kannalta reilusti.

Muodostetaan vetymarkkinoille ja -toiminnalle säännöt, ja panostetaan vetytalouden edellyttämään julkiseen infraan.

Luodaan energiaverkoille edellytykset toimia alustana erilaisille energiamuodoille ja –teknologioille, palveluille sekä sektori-integraatiolle.

Asiakkaan edut turvataan oikeudenmukaisilla markkinasäännöillä

Energiamurros on mahdollisuus, ja se on toteutettava myös taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti.

Varmistetaan mahdollisuus ottaa joustoja vastaan energiajärjestelmän osien (sähkö, lämpö, kaasu) kustannustehokkaalla integroinnilla.

Luodaan tasaveroinen kilpailuasetelma kaukolämmölle ja kiinteistökohtaisille lämmitysratkaisuille, ja käytetään rakentamislain päästölaskennassa yrityskohtaisia päästöskenaarioita. Toteutetaan sujuvaa hukkalämpöjen hyötykäyttöä kaavoituksella ja luvituksella.

Mahdollistetaan erilaisten hinnoittelumallien tarjoaminen asiakkaille, eikä lisätä sääntelyllä tarpeettomasti näiden tarjoamisen riskejä.

Poistetaan esteitä sähköistymisen ja muun puhtaan energiateknologian käyttöönotolta ja tuetaan uuden energiateknologian tutkimusta ja kehitystä.

Energia-ala tarvitsee muutoksentekijänsä

Parannetaan matemaattis-luonnontieteellistä osaamista peruskoulusta alkaen, sillä se on tulevaisuuden huippuosaamisen perusta.

Luodaan ja mahdollistetaan moniosaamista ja poikkitieteellisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.

Varmistetaan, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja alueellisesti kattavasti, jotta meillä on tarpeeksi ammattitaitoisia asentajia, tuotekehittäjiä, digiosaajia ja ydinfyysikoita vastaamaan energiamurroksen tarpeisiin.

Lisää energia- ja ilmastostrategiasta TEMin sivuilla