Suomessa ei ole pysyvään varastointiin soveltuvia geologisia muodostumia, vaan varastointi edellyttää kuljetusta esimerkiksi Pohjanmeren varastointipaikoille.

Suomessa on valmisteilla useita hankkeita, joissa talteenotetusta hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan uusia tuotteita, kuten polttoaineita ja kemikaaleja.

Mittavia ja pitkäikäisiä investointeja olisi tehtävä runsaasti, mutta niiden kannattavuus riippuu ilmasto- ja energiapolitiikan tulevasta suunnasta ja ohjauskeinojen valinnasta. Kilpailijat houkuttelevat investointeja myös mittavilla valtiontuilla. Epävarmuus hidastaa energiamurrosta ja vaikeuttaa investointien rahoitusta.

Vahvistetaan näkymää ilmastoratkaisujen kysynnälle markkinoilla asettamalla tavoitteet ja ilmasto-ohjauksen päälinjat aikavälille 2030-2050 EU:ssa ja kansallisesti.

• Jatketaan päästökaupan laajentamista ja vahvistamista, jolloin investointiepävarmuutta lisääviä, esimerkiksi kansalliseen verotukseen tai tukiin perustuvia ohjauskeinoja ei tarvita.
• Energiaverotusta kehitetään pitkäjänteisesti kohti fossiilittoman energian aikaa. Energiamurrosta ei hidasteta verottamalla fossiilitonta energiaa.
• Pidetään kiinni energiapolitiikan pitkästä linjasta ja punnitaan muutosten vaikutukset pitkällä aikavälillä.
• Vauhditetaan investointeja säätämällä luvitukselle kokonaismääräaika ja kehittämällä kattava poikkihallinnollinen sähköinen asiointijärjestelmä.

Energiajärjestelmää tulee muuttaa nopeasti, jotta vastataan ilmastotavoitteisiin ja pysytään mukana kovassa globaalissa kilpailussa. Muuttuvan järjestelmän tulee pysyä koko muutoksen ajan toimintavarmana ja kohtuuhintaisena.

Varmistetaan Suomen energiapaletin säilyminen monipuolisena huolehtimalla kaikkien meille kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä. Ohjataan tuotantomuotojen valintaa tarvittaessa vain rajaamalla niiden haittavaikutuksia, kuten päästöjä ja luontovaikutuksia.

• Kohdellaan ydinvoimaa yhdenveroisena uusiutuvan energian rinnalla ja mahdollistetaan pienydinvoiman rakentaminen kaupunkeihin.
• Huomioidaan vesivoiman tärkeys vesipuitedirektiivissä ja säilytetään vesilakivesien käyttölakina.
• Turvataan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa.
• Nopeutetaan maa- ja merituulivoiman rakentamista kaikkialle Suomeen yksinkertaistamalla kaavoitusmenettelyjä ja ratkaisemalla tutkajärjestelmän rajoitteet.
• Muodostetaan talteen otetulle hiilidioksidille arvo eurooppalaisella markkinalla. Hyväksytään kestävästä bioenergiasta ja jätteestä peräisin oleva hiilidioksidi raaka-aineena synteettisten polttoaineiden tuotantoon.

Energiajärjestelmä monipuolistuu ja sen tulee yhdistää toisiinsa uudenlaista tuotantoa, kulutusta, joustoa ja varastoja. Erityisesti suuria mahdollisuuksia tuovat vaihtelevan sähkön tuotannon kasvu, vedyn tuotanto ja hukkalämmöt, jotka edellyttävät energian siirrolta paljon.

Luodaan energiaverkoille kannustava ympäristö, joka edistää kestävyyttä, innovaatioita ja joustavuutta energiamarkkinoilla. Pitkäjänteisen sääntely-ympäristön turvin vahvistetaan ja rakennetaan uusia sähkö-, kaasu-, ja lämpöverkkoja ennakoivasti asiakkaiden tarpeisiin, tarkastellen näkymää vuosikymmenten yli.

• Sujuvoitetaan verkkojen sijoittamista ja luvittamista koskevia menettelyitä.
• Varmistetaan energiaverkkojen rakentaminen tehokkaasti ja asiakkaan ja toiminnanharjoittajan kannalta reilusti.
• Tehdään puhtaille kaasuille (biokaasu, synteettinen metaani ja vety) kansallinen strategia, jolla vahvistetaan kaasuverkkoja osana tulevaisuuden energiamarkkinaa ja eri sektoreiden integroitumista.
• Luodaan energiaverkoille edellytykset toimia alustana erilaisille energiamuodoille ja -teknologioille, palveluille sekä sektori-integraatiolle.

Asiakkaiden tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaisia. Asiakkaan tulee voida sekä osallistua energiamarkkinoille että suojautua riskeiltä. Energiajärjestelmän vastuullinen kehittäminen edellyttää sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten huomiointia. Asiakkaiden tuottaman jouston saaminen markkinoille on hyödyksi kaikille.

Luodaan lainsäädännöllä edellytykset kehittyneiden energiatuotteiden ja -palveluiden tarjonnalle. Kehitetään energiamarkkinoiden sääntöjä edelleen kohti avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta, tasapuolisuutta ja selkeyttä. Tunnistetaan eroavaisuudet sähkö-, lämpö- ja kaasumarkkinoissa.

• Varmistetaan mahdollisuus ottaa joustoja vastaan energiajärjestelmän osien {sähkö, lämpö, kaasu) kustannustehokkaalla integroinnilla.
• Luodaan tasaveroinen kilpailuasetelma kaukolämmölle ja kiinteistökohtaisille lämmitysratkaisuille. Käytetään rakentamislain päästölaskennassa yrityskohtaisia kaukolämmön päästöskenaarioita. Toteutetaan kaavoituksella ja luvituksella sujuvaa hukkalämpöjen hyötykäyttöä.
• Mahdollistetaan erilaisten hinnoittelumallien tarjoaminen asiakkaille, eikä lisätä sääntelyllä tarpeettomasti näiden tarjoamisen riskejä.
• Poistetaan esteitä sähköistymisen ja muun puhtaan energiateknologian käyttöönotolta ja tuetaan uuden energiateknologian tutkimusta ja kehitystä.

Energiamurros vaatii huippuosaajia ja jatkuvaa osaamisen uusiutumista. Tarvitaan sekä kokeneita että uusia tekijöitä, jotka kehittävät ja luovat uusia ratkaisuja. Energiayhtiöt työllistävät merkittävästi, mutta alan arvoketjuissa voi työllistyä vielä kolminkertainen määrä ihmisiä. Tulevaisuuden huippuosaamisen saaminen on välttämätöntä, jotta yritykset voivat menestyä ja mahdollistaa tämän laajan työllistymisen.

Varmistetaan taloudelliset panostukset osaamiseen ja tartutaan ilmastohaasteen ratkaisemisen työmarkkinoille tarjoamiin uusin mahdollisuuksiin. Huolehditaan osaamisen uudistumisesta kaikilla oppimisen tasoilla.

• Parannetaan luonnontieteellis-matemaattisten aineiden osaamista peruskoulusta alkaen. Se on perusta tulevaisuuden huippuosaamiselle.
• Luodaan ja mahdollistetaan moniosaamista ja poikkitieteellisyyttä kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla.
• Varmistetaan, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja alueellisesti kattavasti, jotta meillä on tarpeeksi ammattitaitoisia asentajia, tuotekehittäjiä, digiosaajia ja ydinfyysikoita vastaamaan energiamurroksen tarpeisiin.