Toisiaan tasapainottavat energiaverkot

Toisiaan tasapainottavat energiaverkot mahdollistavat kustannustehokkuuden. Verkkotoimijoiden yhteistyö mahdollistaa koko energiajärjestelmän kustannustehokkuuden ja luotettavuuden.

Toisiaan tasapainottavien energiaverkkojen edellytykset ja toteutus

Poliittinen päätöksenteko on pitkäjänteistä ja verkkoja kehitetään kunnianhimoisesti vastaamaan yhteiskunnan sähköistymistä, yhteistoimintaa korostaen. Poliittinen ohjaus mahdollistaa joustavuuden ja integroinnin. Verkkojen luvittamista on sujuvoitettu ja resurssit varmistettu. Verotus tukee energiamuotojen välisiä muunnoksia ja varastointia. Energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta sekä energiajärjestelmän resilienssiä kehitetään.

Taloudellinen toimintaympäristö on kunnossa. Teollinen tuotanto on vahvaa ja investointiympäristö suotuisa myös vientiteollisuudelle. Geopoliittisten jännitteiden johdosta energiainfrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit sekä päästöttömään energiaan ja erityisesti sähköön perustuvien jalosteiden vienti on entistä tärkeämpää.

Yhteiskunnan asenteet tukevat verkkojen vahvistamista, hiilineutraalia teollista tuotantoa ja energiainvestointeja. Hiilineutraalisuus on vahvasti tunnustettu yhteiskunnallinen tavoite. Energiaverkkojen asiakkaalla on aktiivinen rooli paitsi kuluttajana, niin halutessaan myös tuottajana, varastoijana ja energiajärjestelmän jouston tarjoajana. Kehittyvä energiajärjestelmä kohtelee kaikkia tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Verkkoja kehitetään yhteissuunnittelun kautta tasapainoisesti ja kustannustehokkaasti. Verkkojen välillä on huomioitu mahdollisuudet sektori-integraatiolle, joka tehostaa energiajärjestelmän toimintaa ja laskee energian hintaa. Jouston ja integroinnin mahdollistavat teknologiat ja markkina-alustat kehittyvät vahvasti.

Miltä toisiaan tasapainottavat verkot näyttävät vuonna 2035

Sähköverkko on toimitus- ja säävarma. Huipputehon suhteellinen tarve laskee, kun hyödynnetään verkkojen välisiä joustoja. Sähkön siirtoyhteydet naapurimaihin, kuten myös sisäiset pohjois-etelä-yhteydet ovat vahvat ja uudelle puhtaalle sähköntuotannolle on rakennettu vahvat verkkoliitynnät. Sähkön kantaverkko on laajentunut nykytilanteesta merkittävästi. Paikalliset sähköverkot on olennaisin osin maakaapeloitu, ja ne mahdollistavat lisääntyvän sähkönkäytön ja hajautetun sähköntuotannon.

Kaukolämpöverkon ylläpitoa ja maltillista kasvua tukee sekä integraatio muihin verkkoihin että rooli jouston tarjoajana. Uudet teknologiat, kuten kaksisuuntainen kaukolämpö ja hukkalämpöjen hyödyntäminen lisäävät kaukolämmön tarjontaa. Keskitetty järjestelmä koetaan kestäväksi, kustannustehokkaaksi ja helpoksi ratkaisuksi.

Kaasuverkko säilyy maakaasun ja uusiutuvien kaasujen käytössä. 

Vetyverkkoa rakennetaan sekä Pohjois-Ruotsin ja Suomen että Pohjois- ja Etelä-Suomen välille. Tuleva vetyinfrastruktuuri mahdollistaa vetytalouden kasvun ja edistää tehokasta energian siirtoa, varastointia ja uusiutuvan tuotannon tasapainottamista. Lisäksi mahdollistetaan integroituminen kehittyvään eurooppalaiseen vetymarkkinaan. Suomessa on koko maan kattava biokaasujakeluasemien verkosto ja vedyn jakeluasemia.