Tiekartan toteuttamiseksi määriteltiin kullekin osa-alueelle tärkeimmät toimenpiteet. Osa toimenpiteistä on aloitettava välittömästi, osaa jatkettava koko kehitysjakson ajan ja osaan on mahdollista tarttua vasta 20-luvun lopulla.

1. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja nykyisiin ja uusiin energiaverkkoihin

Hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä investointeja. Yhteiskunnan voimakas sähköistyminen tuo huomattavia muutoksia esimerkiksi teollisuuden prosesseihin sekä kotitalouksien ja liikenteen energiaratkaisuihin. Energiaverkkojen rooli korostuu sähkönkäytön ja uusiutuvan energian tuotannon lisääntyessä. Investoinnit verkkoihin on suunniteltava ja toteutettava etupainotteisesti huomioiden energiamurroksen edellyttämä valtava puhtaan sähkön käytön ja tuotannon kasvu sekä tarve uudentyyppiselle joustavuudelle. Toimitusvarmuuden lisäksi investoinneilla lisätään verkkoon älykkyyttä ja kapasiteettia.

Tavoitetila

2025

• Päättäjät tuntevat energiaverkkojen roolin ja ymmärtävät investointien välttämättömyyden.
• Luvitusprosessi on yksinkertainen, nopea ja riittävästi resursoitu.
• Jokaisella kunnalla tai alueella on tiekartta energiamurroksen mahdollistavaan energiainfrastruktuuriin

2030

• Verkkovisioon perustuva päätöksenteko on pitkäjänteistä ja ennustettavaa.
• Investointiympäristö mahdollistaa verkkoinvestointien rahoituksen.

2035

• Energiaverkkojen siirtokykyä on lisätty merkittävästi uusia verkkoja rakentamalla.

”Energiaverkoilla on keskeinen rooli uusiutuvan energian lisäämisen mahdollistamisessa. Energiaverkot eivät ole itseisarvo, vaan väline uusiutuvan ja kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.”

2. Vahvat sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkot mahdollistavat Suomen vihreän kasvun, uudet teollisuusalat ja kestävän viennin

Energiaverkot mahdollistavat kestävän, vihreään liiketoimintaan perustuvan kasvun. Panostamalla yhteiskunnan laajamittaiseen sähköistämiseen, sektoreiden välisen integraatioon ja TKI-toimintaan, vähähiilisestä liiketoiminnasta tulee Suomen talouden veturi.

Suomalaisyritysten tarjoamien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden eli hiilikädenjäljen merkitys kasvaa maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomella on potentiaalia korkean jalostusasteen tuotteita valmistavan ja hiilineutraaliin tuotantoon perustuvan vientiteollisuuden kasvattamiseen. 

Tavoitetila

2025

• Pilotointi- ja kokeilukuluttuuri on mahdollistettu lainsäädännössä (ns. regulatory sandboxin luominen).
• Pitkäjänteinen, investoinnit mahdollistava ja verkkojen kehitystarpeet huomioiva strategia on laadittu.

2030

• Verkkosektorin TKI-ohjelma on käynnistetty.
• Vihreän siirtymän tukirahoitusta on hyödynnetty verkkoinfrastruktuurin kehittämisessä.
• Suomesta on luotu houkutteleva investointikohde energiankäyttäjille.

2035

• Vetytalouden vaatimat keskeiset infrastruktuurit on luotu ja etupainotteinen kehittäminen mahdollistettu.

”Verkkojen tehtävä on vastata ja mukautua yhteiskunnan tarpeisiin. Poliittisesti pitää tukea myös teollisuuden sähköistymistavoitetta ja investointeja, mikä ruokkii osaltaan uusiutuvan energian rakentamista Suomeen. Verkot kehittyvät tukemaan tätä kehitystä.”

3. Toimivat markkinat ja toimitusvarma energiajärjestelmä tuovat turvaa

Verkkojen avulla hiilineutraalin energian tuottaminen, energiatehokkuus, toimivat markkinat sekä energiavarastojen ja joustojen kehittäminen takaavat riittävän omavaraisuuden osana eurooppalaista järjestelmää. Tarvitaan nopeampaa energiamurrosta, kun geopoliittinen epävarmuus asettaa paineita energian hinnalle, huoltovarmuudelle, fossiilisen energian tuonnin vähentämiselle ja kyberturvallisuudelle. 

Tavoitetila

2025

• Energiainfran toimivuus ja riittävyys myös poikkeustilanteissa on varmistettu.
• Uusien palveluiden, kuten joustopalveluiden kehittäminen tapahtuu markkinaehtoisesti.

2030

• Markkinaehtoiset ratkaisut on mahdollistettu roolittamalla kilpailtu liiketoiminta sekä monopolitoiminta.
• Investoinnit toimitusvarmuuden takaamiseksi myös haja-asutusalueilla on varmistettu.

2035

• Integroituneen järjestelmän mahdollisiin haavoittuvaisuuksiin on varauduttu.

”Energian rooli nyky-yhteiskunnassa on erittäin merkittävä ja energiaverkot ovat perusta yhteiskunnan toiminnalle ja kehitykselle.”

4. Sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkkojen tiivis yhteistyö lisää energiajärjestelmän joustavuutta ja kustannustehokkuutta

Sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkot yhdistävät tuottajat, joustavat resurssit ja kuluttajat avoimille energiamarkkinoille:

• Älykäs ja vahva sähköverkko mahdollistaa sähköistymisen mm. liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä.
• Sähköistyvä lämmitysjärjestelmä hyödyntää hukka- ja ympäristölämpöjä kierrättäen niitä lämpöverkoissa.
• Kaasu- ja vetyverkot luovat uusia mahdollisuuksia vihreään siirtymään ja kilpaillun vetymarkkinan syntymiseen.

Tavoitetila

2025

• Edellytykset uusien teknologioiden, kuten energiavarastojen ja kaksisuuntaisen kaukolämmön käyttöönotolle on luotu.
• Valvontamenetelmät kannustavat verkon kehittämiseen ja sektori-integraatioon.
• Toimijoiden välistä vuoropuhelua, päätöksentekoa ja pitkäjänteistä yhteistyötä on edistetty.

2030

• Sääntelyn teknologianeutraalius on varmistettu.
• Energiaverotusta, kuten sähköverotusta ja moninkertaista verotusta on uudistettu.
• Joustomarkkinoita on kehitetty niin, että ei ole tarvetta investoida maksimaaliseen kapasiteettiin.

2035

• Energiaverkkojen välinen yhteistyö kehittyy edelleen hakien uusia toimintamalleja toimijoiden yhteisten intressien kannustamana.

”Kaikki verkot toimivat omina kokonaisuuksinaan, mutta saumattomasti yhteen. Vähän niin kuin hermosto, verenkiertoelimistö ja keuhkot ihmisessä. Kaikilla on oma tehtävänsä, mutta kaikkien pitää toimia saumattomasti yhteen.”

5. Energiaverkot palvelevat asiakasta kestävästi, edullisesti ja luotettavasti

Verkot tarjoavat asiakkaille luotettavaa energiaa ja ovat markkina-alusta uusille palveluille ja datan hyödyntämiselle.

Asiakkaat hyötyvät kustannustehokkaista palveluista sekä järjestelmän joustavuudesta. Älykkäillä ratkaisuilla optimoidaan energian kokonaiskäyttöä.
Energiaverkot toimivat reiluin periaattein.

Asiakkaat voivat tuottaa uusiutuvaa energiaa ja hallita omaa kulutustaan, sekä liikkua sähköllä ympäri Suomea.

Tavoitetila

2025

• Asiakkaat ymmärtävät energiaverkkojen roolin, investointien välttämättömyyden sekä omat vaikutusmahdollisuutensa.
• Eri asiakasryhmät ovat tietoisia energiamurroksen mahdollistamista palveluista.

2030

• Asiakkaat luottavat uusien palveluiden edellyttämän datan turvalliseen käsittelyyn.
• Asiakasratkaisuja kehitetään yhteistyössä eri asiakasryhmien, verkkoyhtiöiden ja palveluntarjoajien kanssa.
• Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja haja-asutusalueiden palvelut on varmistettu.

2035

• Asiakkaat osallistuvat energian säästöön ja energiajärjestelmän tasapainottamiseen mm. kulutusjouston ja varastoinnin kautta.

”Energiamarkkinoiden toimivuus edellyttää vahvoja verkkoja, jotka mahdollistavat myös energian käyttäjien osallistumisen markkinoille tarjoamalla kysyntäjoustoja, energian varastointia ja pientuotantoa.”