Esitys keventää merkittävästi yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, erityisesti niissä suuryrityksissä, joiden olisi muuten raportoitava jo ensi vuonna. Kestävyysraportointi vaatii laajaa sisäistä valmistautumista, kuten järjestelmämuutoksia, arvoketjun tietojen keruuta ja asiantuntija- apua sekä tietojen varmentamista tilanteessa, jossa sääntely- ja tulkintakäytännöt ovat vielä osin kehittymässä. Kahden vuoden lisäaika antaa yrityksille paremmin aikaa sopeutua vaatimuksiin ja myös muilla tahoille, kuten tilintarkastajille, mahdollisuuden kehittää yhtenäisempiä ja toimivia käytäntöjä.
Esitys on linjassa hallitusohjelman kanssa ja tukee sujuvampaa sääntelyä ilman, että vastuullisuustavoitteet vaarantuvat pitkällä aikavälillä. Yritykset tulevat tekemään kestävyysraportointia vastakin, vaikka sen yksityiskohtaista sisältöä ja varmentamista ei ohjattaisi lainsäädännöllä. On erityisen tärkeää, että lakiesitys etenee nopeasti kansalliseen lainsäädäntöön, jotta yritykset voivat suunnitella toimintansa ajantasaisen sääntelyn pohjalta.
Nostaisimme kuitenkin esiin yhden mahdollisen epäkohdan. Hallituksen esityksen alaviitteessä 4 todetaan, että ”Pienikokoinenkin osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka osake tai muu oman pääoman ehtoinen arvopaperi taikka joukkolaina on kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä, kuuluu kestävyysraportointivelvollisiin.” Määritelmä on mielestämme epäselvä ja haluaisimme varmistaa, että eihän tämä koske tilannetta, jossa yhtiö ei ole listattu pörssi- tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi tai ylitä yrityskokoluokkia koskevia raja-arvoja, mutta sillä on listattu joukkovelkakirja. Ainakin hallituksen esityksessä olisi hyvä selventää, että kestävyysraportointivelvoitteiden lykkäys koskee myös tilannetta, jossa yhtiöllä on listattu joukkovelkakirja.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Yritysvastuu- ja ympäristösääntely
