Mitä olet etsimässä?

Suomalaisella osaamisella kysyntää eurooppalaisen energiapolitiikan edunvalvonnassa

Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja eurooppalaisen energiapolitiikan edunvalvonnassa. Fortumin oyj:n toimitusjohtaja Markus Rauramon nimitys eurooppalaisten sähköntuottajien keskusliiton Eurelectricin puheenjohtajaksi täydentää suomalaista värisuoraa energia-alan eurooppalaisten järjestöjen johtotehtävissä. Taustalla vaikuttaa suomalainen edelläkävijyys energiakriisiin vastaamisessa.

Fortum oyj:n toimitusjohtaja Markus Rauramo on nimetty tällä viikolla eurooppalaisten sähköntuottajien keskusjärjestön Eurelectricin puheenjohtajaksi. Tehtävä on merkittävä ja Rauramo on ensimmäinen suomalainen kyseisessä tehtävässä. Edellisellä viikolla Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto valittiin sähköverkkojen vastaavan järjestön Geoden varapuheenjohtajaksi. Teollisuuden Voiman Jaana Isotalo on vastaavassa tehtävässä Nuclear Europe -järjestössä, ja Energiateollisuuden Janne Kerttula aloitti juuri toisen vuotensa kaukolämpötoimijoiden keskusjärjestön Euroheat & Powerin puheenjohtajana.

Rauramon nimitysuutisen yhteydessä julkaistun puheenjohtajiston manifestissa todetaan, että Euroopan haasteena on samanaikaisesti nostaa teollista tuottavuutta, taloudellista kilpailukykyä kestävällä tavalla ja vastata ilmastohaasteeseen radikaalisti muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

”Vahva suomalaisedustus alamme eurooppalaisissa kattojärjestöissä ei todellakaan ole sattumaa”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Olemme osaltamme ratkaisseet energiakriisin hyvinkin kestävällä tavalla. Sähkömme on edullista ja puhdasta verrattuna mihin tahansa maailmassa, ja sekä kaukolämpöjärjestelmämme että energiaverkkomme ovat laadultaan maailman terävintä kärkeä. Meiltä kysytään ja meillä on paljon annettavaa, paitsi energiaosaamisessa, myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä”, Leskelä jatkaa.

Usealle Euroopan maalle irtautuminen Venäjän energiasta on ollut Suomea haastavampaa. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan maahamme tuotiin Venäjältä puuta, kaasua, muita polttoaineita ja sähköä. Tuonti laski lähes nollaan jo hyökkäystä seuranneena keväänä. Samalla energiajärjestelmämme kehittyi yhä päästöttömämmäksi ja hinnat palasivat vajaan vuoden kestäneen turbulenssin päätteeksi suhteellisen lähelle energiakriisiä edeltänyttä tasoa.

Suomen suorituskyky on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämässä dataikkunassa on kolmensadan miljardin euron edestä investointihankkeita vireillä. Puhdas ja edullinen energia ja suhteellisen vakaa toimintaympäristö kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia ja toimijoita.

”Kiinnostus suomalaista osaamista ja ratkaisuja kohtaan käy ilmi joka kerta, kun joku meiltä osallistuu kansainvälisissä konferensseissa käytäviin keskusteluihin”, Leskelä kertoo.

”Toisissa asioissa meillä on enemmän annettavaa, toisissa vähemmän, mutta energiajärjestelmän kokonaisuuden osalta meitä kuullaan herkällä korvalla. Järjestelmämme on puhdas, edullinen, toimitusvarma, emmekä ole millään tavalla Venäjästä riippuvaisia.”

Siirry takaisin sivun alkuun