Edullinen ja vähäpäästöinen sähkö on kilpailuetu tavoiteltaessa kansainvälisiä investointeja, joita on Elinkeinoelämän keskusliiton hankeikkunan mukaan jonossa noin kolmensadan miljardin edestä. Kaikki eivät luonnollisestikaan toteudu.

Kysymys kuuluu, uskallammeko ottaa kasvun vastaan? Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa Turussa pohdittiin kasvun mahdollisuuksia ja rajoja torstaina 16. toukokuuta. Haasteeksi miellettiin se, että kasvunäkymien mukaisesti sähkön kulutuksen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan, ja tuotantoinvestointeja halutaan mallintaa sen mukaan, samalla kun julkisessa keskustelussa teolliset investoinnit on alettu nähdä yhä enemmän ongelmana.

Sähkön tuotantoa saadaan nopeasti lisää. Kun energiayhteistyö Venäjän kanssa katkesi 2022, ja sähköstä oli Euroopan laajuinen pula, yksin tuulivoimaan investoitiin muutamassa kuukaudessa kolme miljardia, vähän enemmän kuin koko energia-ala on investoinut keskimäärin vuodessa.

Suomen hyvät tuotanto-olosuhteet ja sähkön hintanäkymät ovat houkutelleet investointeja sekä tuotantoon, että kulutukseen. Juuri nyt tuotantoon investoidaan vähemmän, koska kulutus ei kasva. Datakeskukset, vedyn tuotanto, teräksen vetypelkistys ja synteettisiin raaka-aineisiin perustuvien lannoitteiden valmistus vie paljon sähköä ja tuo talouskasvua, kunhan investoinnit saadaan liikkeelle. Sähkön tuotanto seuraa perässä.

”Mitä enemmän käytämme energiaa, sitä enemmän tuotamme tuotteita, palveluita, ja hyvinvointia itsellemme”, toteaa Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja, Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.

”Energiankulutus on hyvinvoinnin mittari. Kun pystytään tuottamaan energiaa ilman, että sillä on negatiivisia ilmastovaikutuksia, käytön lisäys on vain positiivista ja parantaa elinolosuhteitamme. Nyt pitää uskaltaa ottaa vastaan talouskasvu, jota meille tarjotaan. Sähköä kyllä tuotetaan, kun vain tulee kysyntää”, Honkanen jatkaa.

Uutta kasvua ei synny ilman uusia investointeja. Datakeskuksille ehdotettu veronkorotus, sähkönsiirron heikentyneet investointinäkymät ja lupaprosessien hitaus madaltavat luottamusta suomalaista investointiympäristöä kohtaan. Sähkön hintavaihtelut avaavat lisäksi näkymiä uudenlaiselle liiketoiminnalle, on kyse sitten reservimarkkinoille tarjotuista ratkaisuista tai energian varastoinnista. Nekin luovat kasvua ja samalla tasapainottavat hintoja, mikäli markkinoita ei lähdetä poliittisesti sääntelemään. Honkasen mukaan keväällä julkaistun Finlandia-julistuksen viesti olisi syytä ottaa vakavasti.

”Kasvunäkymiä on, nyt niihin pitää osata tarttua.”

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan datatalous on erittäin voimakkaasti kasvava teollisuustoimiala, joka tarjoaa uusia palveluita ja luo edellytyksiä tuottavuuden kasvulle esimerkiksi tekoälyn kautta. Datakeskukset mahdollistavat Leskelän mukaan sen, että monenlaiset digitaaliset palvelut ovat käytettävissä osana sujuvaa arkea : etäkokoukset, pankkitoiminta, sähköinen ja sosiaalinen media perustuvat siihen, että dataa voidaan myös varastoida.

”Datakeskukset ovat mielestäni loistava esimerkki vihreästä siirtymästä”, Leskelä toteaa.

”Taloudellista kasvua syntyy toiminnasta, jonka tuotteet ovat aineettomia eikä niitä tarvitse kuljettaa kumipyörillä ja laivoilla kauppoihin ja asiakkaille. Ne eivät käytä luonnonvaroja tai juuri muita raaka-aineita kuin sähköä. Datakeskuksista ei synny savukaasupäästöjä tai jätevesiä.”

”Datakeskukset tarvitsevat sähköä, kuten kaikki muutkin vihreät investoinnit. Nyt on vaarana, että olemme tyrehdyttämässä investointeja paitsi datakeskuksille asetettavilla korkeammilla veroilla, myös tuulivoiman kasvavalla sääntelyllä, ja sähkön siirron investointeja hidastavalla valvontamallilla. Suunnan pitää muuttua, että saamme talouden nousu-uralle”, Leskelä sanoo.