Savon Voima rakentaa Maaveden voimalaitoksen yhteyteen luonnonmukaisen kalannousuväylän. Väylä rakennetaan Vasaralankosken vanhaan luonnonuomaan, joka sijaitsee Maaveden ja Sysmään laskevan Kiekanlahden välissä.
Nyt rakennettava kalannousuväylä koostuu luonnonmukaisesta uomasta ja Katajamäentien alittavasta noin 22 metriä pitkästä rumpuputkesta. Väylän kokonaispituus on noin 480 m ja se rakennetaan uomaan, jossa koski on alun perin sijainnut. Tavoitteena on, että uoma ranta-alueinaan säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. Sitä kunnostetaan tarpeen mukaan pohjaa ja luiskia kiveämällä tai sorastamalla niin, että uomasta tulee muodoiltaan ja virtausolosuhteiltaan vaihteleva.
Hanke mahdollistaa vaelluskalan nousun Maaveden vesivoimalaitoksen ohi. Lisäksi hankkeella lisätään Joroisvirran reitille vaelluskaloille lisääntymisalueita, mikä edesauttaa vaelluskalojen elinolosuhteita. Kalannousuväylä myös tukee myöhemmin rakennettavan Liunan kalatien rakentamisen hyötyjä.
Kalannousuväylä rakennettiin vuosikymmeniä kuivana olleeseen vanhaan uomaan. Vasaralankosken kalatiehanke on osa Saimaan järvitaimen Joroisvirran reitille -kärkihankekokonaisuutta. Vasaralanjoen uomaa avaamalla saatiin aikaan luonnonmukainen nousureitti Maaveden voimalaitoksen ohi Sysmästä Maaveteen ja näin parannettua ja laajennettua elinympäristöä yläreitillä, jotta myöhemmin toteutettavaksi suunnitellun Liunan kalatien vaikuttavuus reitin alaosassa vahvistuu. Kalatie avattiin elokuussa 2024 ja sinne johdettava virtaama on lupaehtoja laajempi.
Pilpan perinneniittyjen hoitohanke edistää pölyttäjien elinolosuhteita ja talouskäytön ulkopuolella olevienperinneympäristöjen luonnonhoitoa. Hankkeen myötä luonnon monimuotoisuudeltaan ja kulttuuriarvoiltaan tärkeä alue saa luonnonhoitosuunnitelman ja toteutuksen. Samalla alueen virkistys- ja maisema-arvot paranevat hoidon myötä.
Kunnissa tehtävä toiminta pölyttäjien hyväksi toteuttaa kansallista pölyttäjästrategiaa.
Hankkeessa hoidettava kohde auttaa pölyttäjiä paikallisesti ja tukee alueellisesti viherverkostojen kytkeytymistä. Kohteesta saatavat esimerkit palvelevat Kuopion muiden perinneympäristöjen luonnonhoidon edistämistä ja vaikuttaa myös pölyttäjäystävällisen luonnonhoidon edistämiseen valtakunnallisesti.
Hankkeen avulla kerrotaan, miten pölyttäjät huomioivalla luonnonhoidolla pystytään turvaamaan monimuotoisuutta ja välttämättömiä ekosysteemipalveluita.
Älykäs tasalämpö optimoi kiinteistön kaukolämmön kulutuksen. Se tarkkailee jatkuvasti jokaisen asunnon lämpötilaa ja ohjaa niihin lämpöä tarvittavan määrän. Lämmönjaon älykäs ohjaus tuo jopa noin 10 % säästön lämmityskustannuksissa. Samalla paranee asumismukavuus ja energiatehokkuus sekä hiilijalanjälki pienenee.
Älykäs tasalämpö on otettavissa käyttöön kaikissa useamman huoneiston taloyhtiöissä ja kiinteistöissä. Se soveltuu sekä uusiin että nykyisiin kaukolämpökohteisiin.
Kuopion Energian tavoitteena on päästä eroon fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastotiekartta kuvaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen kehitystä suhteessa kaukolämmön asiakasmäärän kasvuun vuosina 2010–2030. Siihen on listattu lisäksi keskeisimmät kehityshankkeet, joilla tavoitteeseen pyritään.
Kuopion Energian hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet lähes kolmannekseen vuodesta 2011, jolloin aloitettiin laajat investoinnit tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään energiantuotantoon. Samaan aikaan kaukolämpöön liitettyjen kiinteistöjen määrä on kasvanut tasaisesti, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka.
Myönteiseen päästökehitykseen nousevassa trendissä ovat vaikuttaneet merkittävästi asiakkaiden teot kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.
