EU-vaaliviestit

Energia-alan vision mukaan vuoden 2035 Suomessa asiakkaat, yhteiskunta ja ympäristö saavat uutta hyvinvointia hiilineutraalista energiasta. Suomalaisen energiantuotannon kehitys kulkeekin hyvää vauhtia tähän suuntaan: sähköntuotanto on jo hiilineutraalia, ja kaukolämmön tuotannon päästöt laskevat liki nollaan vuoteen 2030 mennessä. Näemme, että jos tämä on mahdollista Suomessa, on se mahdollista myös muualla Euroopan unionissa.

Energiapolitiikan tulevaisuudesta puhuttaessa tulee keskittyä siihen, miten saavutetaan turvallinen, kilpailukykyinen ja puhdas energia.

Energiateollisuuden viestit vuoden 2024 EU-vaaleihin ovat:

Toimivat markkinat ovat reitti kilpailukykyiseen energiaan
Vahva infrastruktuuri on ehdoton edellytys puhtaan energiajärjestelmän rakentamisessa
Päästökauppa on EU:n keskeisin ilmastotyökalu
Ympäristö- ja energiainvestoinnit on sovitettava yhteen

Toimivat markkinat ovat reitti kilpailukykyiseen energiaan

Kilpailukykyisen energian saatavuus on keskeistä Euroopan menestykselle. Suomen esimerkki näyttää, että energia voi olla kilpailukyistä, kun markkina toimii.

Rakenteellisen kilpailukyvyn rakentamiseksi EU:n tulisi luoda selkeä reitti ulos kriisikauden politiikasta.

Monissa maissa käytössä olevista energian hintasääntelyistä tulee luopua, jolloin investoinnit voivat toteutua markkinan ohjaamina. Lisäksi markkinoille haitallisista ja kilpailua vääristävistä valtiontuista on kyettävä hankkiutumaan eroon.

Sääntelyn merkitys on tunnistettava myös rahoitusmarkkinoilla. Energiateollisuus kannustaa arvioimaan ja johdonmukaistamaan energiayhteisöjä ja pientuotantoa koskevaa sääntelyä. Tällä hetkellä sääntely on pirstaloitunut eri säännöksiin, mikä luo lukuisia erilaisia oikeudellisia puitteita toiminnalle.

Vahva infrastruktuuri on ehdoton edellytys puhtaan energiajärjestelmän rakentamisessa

Ilman toimivia verkkoja puhdas energia ei siirry tuottajilta käyttäjille. Uusi energiajärjestelmä on myös hyvin erilainen kuin vanha. Se on joustavampi, perustuu erilaisiin tuotantomuotoihin ja asiakkaiden aktiivisempaan osallistumiseen markkinoille. Eri energiajärjestelmän osasten, kuten vedyn, lämmön ja sähkön, tulee pelata yhteen.

Vahvistetaan verkkoinvestointeja

Edellytykset ennakoivan ja suunnitelmallisen verkon kehittämiseen on luotu eurooppalaisessa sähkömarkkinasääntelyssä.

EU:n ohjauksen tulee huolehtia poliittisen päätöksenteon ja regulaattoreiden riippumattomuudesta, mahdollisuudesta investoida verkkoon ennakoivasti, mahdollisuudesta investoida digitalisaatioon sekä joustavuuteen.

EU:n rajalliset resurssit tulisi käyttää rajat ylittävien infrastruktuuriprojektien tukemiseen. Näissäkin ensisijainen keino tulee olla kantaverkkoyhtiöiden oma rahoitus, jota nämä saavat muun muassa niin kutsutuista pullonkaulatuloista.

Vaihtoehtoinen lämmitysinfrastruktuuri mahdolliseksi asiakkaille

Iso osa Euroopasta lämpenee edelleen fossiilisella maakaasulla ja öljyllä. Keskeisin hidaste lämmityksen puhdistumiselle on vaihtoehtoisen infrastruktuurin, kuten kaukolämmön ja sähkön puutteellisuus.

Vaihtoehtoiselle lämmitysinfrastruktuurille tulisikin asettaa tavoitteet, ja jäsenmaiden tulee varmistaa asiakkaiden mahdollisuudet hyödyntää vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja.
Rakennusten energiankäytön ja lämmityksen hajanaista sääntelyä tulee yksinkertaistaa ja keskittyä ohjaaviin tavoitteisiin. Rakentamisen energiatehokkuutta koskevassa sääntelyssä on keskityttävä teknologianeutraaleihin tekijöihin, kuten päästöihin ja joustavuuteen.

Päästökauppa on EU:n keskeisin ilmastotyökalu

Paras keino ilmastopäästöjen vähentämiseksi on kehittää EU:n päästökauppajärjestelmää. Päästökaupan tulisi kattaa suurin osa EU:n hiilidioksidipäästöistä. Siksi nykyisten päästökauppajärjestelmien yhdistämistä ja laajentamista sekä maantieteellisesti että eri sektoreille on tutkittava avoimin mielin.

Jotta päästövähennykset voidaan saavuttaa kilpailukykyisesti, tulee kaikkien hiilineutraalien teknologioiden olla investoijien käytettävissä. Lainsäädäntö ei saa syrjiä teknologioita ja ohjauksen on kohdistuttava haittoihin.

Energiatehokkuussääntelystä on tehtävä sisämarkkinayhteensopivaa eikä se saa ohjata taloudellisen toimeliaisuuden sijoittumista EU-alueella. Tämä tarkoittaa energiatehokkuustavoitteen uudelleenarviointia.

Ympäristö- ja energiainvestoinnit on sovitettava yhteen

EU on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimuksessa pysäyttämään luontokadon ja kääntämään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle. Samalla EU:n tulee olla kilpailukykyinen ja houkutteleva ympäristö puhtaan siirtymän investoinneille. Osa houkuttelevuutta on sujuva luvitus ja ennustettava lainsäädäntö.

Monilla puhtaan siirtymän investoinneilla on vaikutuksia monimuotoisuuteen ja vaikutuksiltaan moninaiset investoinnit ovat kasvussa. Sääntelyn tulee olla ennemmin investointeja mahdollistavaa kuin niitä rajoittavaa. Yhdellä hankkeella voi olla positiivisia luontovaikutuksia, millä voi kompensoida toisen negatiivisia.

Ympäristölupamenettelyjä on tehostettava, ja eri asetusten hajallaan olevia lupalainsäädäntöjä tulisi koota yhteen eurooppalaiseen menettelydirektiiviin tai -asetukseen.

Puhtaan siirtymän hankkeet tulee sovittaa yhteen ekologisen kestävyyden kanssa. Ilmastonmuutosta, biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, sekä kiertotaloutta ja saastumattomuutta tulee tarkastella yhdessä ja keskittyä kokonaisvaltaiseen kestävyyteen.

Jotta luontovaikutuksia pystytään arvioimaan, tulee kehittää yhdenmukaistettuja EU-tason kestävyysindikaattoreita. Samalla tulisi tarkastella erilaisten jalanjälki- ja elinkaariarviointen käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä.

Eurooppa, energia ja ilmasto – tietopaketti kaudelle 2024–2029

Energiateollisuuden tietopaketti sisältää tietoa mm. EU:ssa kuluneen kauden energiapolitiikasta, seuraavalla kaudella päätettävistä asioista, sekä alan tärkeitä lukuja Suomesta, Euroopasta ja muualta maailmasta.

Tutustu tietopakettiin