Turussa järjestetyillä Energiateollisuus ry:n kaukolämpöpäivillä kokoontuu tänään ja huomenna yli neljäsataa alan ammattilaista. Tapahtuman teemana on kaukolämpöstrategia, jossa painotetaan erityisesti tarvetta vaikuttaa yhä enemmän laajemmassa eurooppalaisessa viitekehyksessä, sekä huoltovarmuus, jossa kaukolämmöllä on suuri merkitys,
Venäjän aloittaman sodan seurauksena alkanut energiakriisi ilmeni Suomessa erityisesti kohonneina sähkönhintoina. Kaukolämmön puolella tapahtui yhtiökohtaisia maltillisia hinnankorotuksia, mutta kriisitunnelmia ei koettu muualla kuin yhtiöiden polttoaineen hankinnassa. Energiayhteistyö Venäjän kanssa päättyi pian sodan alkamisen jälkeen, ja sen seurauksena polttoaineiden saatavuus heikkeni ja hinnat nousivat.
– Kaukolämmössä voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia energiamuotoja lämmön lähteenä, mikä antaa mahdollisuuksia kriisitilanteissa, kun esimerkiksi yhden polttoaineen hinta tai saatavuus heikkenee, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Janne Kerttula. – Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja Venäjän energiatuonnin loppuminen ovat haastaneet alaa ja nopeuttaneet murrokseen liittyviä investointeja. Nyt pitää juosta vähän kovempaa, että pysytään paikallaan, Kerttula jatkaa.
Kaukolämmössä hyödynnetään yhä enemmän hukkalämpöä ja sähkön vaihteleva hinta mahdollistaa sähkön kasvavan käytön lämmityksessä, kun halvan sähkön päivät voidaan hyödyntää ja varastoida energiaa lämpönä. Myös orastava vetytalous kytkeytyy kaukolämpöjärjestelmään, sillä vedyn valmistuksessa sivutuotteena syntyvä lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa ja siten parantaa vedyntuotannon kannattavuutta. Kaukolämpöverkkojen olemassaolo on jatkossa kasvava kansallinen kilpailuetu verrattuna useimpiin eurooppalaisiin maihin. Suomessa kaukolämmön piirissä on noin puolet talouksista, mutta esimerkiksi Saksassa osuus on vain neljätoista prosenttia.
Tuoreen hallitusohjelman kirjaukset puhtaan siirtymän edistämisestä ovat selkeitä ja tukevat vähäpäästöistä suuntaa, jonka kaukolämpö on jo ottanut. Kaukolämpöjärjestelmä on osa olemassa olevaa energiainfrastruktuuria, joka kasvattaa Suomen houkuttavuutta puhtaan siirtymän investointien kohteena.
– Eurooppalaisessa viitekehyksessä kaukolämpö nähdään yhtenä keskeisenä keinona venäläisestä energiasta irtautumisessa. Meillä Suomessa päästöjä aiheuttavaa sähkön ja lämmön tuotantoa on korvattu puhtaammilla ratkaisuilla jo aiemmin kovaa vauhtia ja hyökkäyssodan alkamisen jälkeen venäläisen energian osuus on saatu lähes nollaan, totesi kaukolämpöpäivillä puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. – Nyt valtiovallan, yhtiöiden, kuntien ja kaupunkien pitää yhdessä viedä energiamurrosta eteenpäin. Energiainvestoinnit ovat tärkeitä kasvulle ja energian hinnoille, mutta ne auttavat meitä myös pääsemään hiilineutraaliksi, Mykkänen jatkaa.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Verkot, palvelut, kaukolämpö