Energiaverotus
EU:n energiaverodirektiivi asettaa energiaverotukselle minimitasot EU-maissa. Suomen energiaverotus on pääsääntöisesti selvästi korkeampaa kuin EU:n minimitasot.
Öljyistä, kivihiilestä ja maakaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa sekä polttoaineen elinkaarenaikaisten keskimääräisten kasvihuonekaasupäästöjen perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Näiden lisäksi valmisteverotuksen yhteydessä kannetaan huoltovarmuusmaksua. Turpeen verotus poikkeaa yleisestä energiaveromallista. Kestävät kiinteät biopolttoaineet ovat verottomia, eikä niistä peritä huoltovarmuusmaksua.
Verotuksessa on tehty lähivuosina teollisuuden vähähiilistymistä edesauttavia muutoksia. Vuoden 2021 alusta voimaan tullut teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle oli alalle toivottu ja odotettu uudistus. Yhteiskunnan sähköistyminen on keskeisessä roolissa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi teollisuuden sähköverotuksen säilyttäminen EU:n minimitasolla on tarpeellista jatkossakin.
Vuoden 2022 heinäkuussa astui voimaan tarpeellinen uudistus, kun kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat asetettiin alempaan sähköveroluokkaan II.
Vakaa ja ennustettava energiaverotuksen näkymä mahdollistaa investointeja
Energiateollisuus tukee Suomen ilmastoneutraaliustavoitetta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii massiivisia investointeja energiajärjestelmään. Energiainvestoinnit tehdään tyypillisesti vuosikymmeniksi. Investointien mahdollistamiseksi investointiympäristön, mukaan lukien verotus, tulisi olla yrityksillä tiedossa ja ennustettavissa pitkällä aikavälillä.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiaverotus, tuet ja tukijärjestelmät, rahoitus, T&K&I
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Toimintaperiaatteet ja ohjeistukset