Ilmastonmuutoksen hillintä ohjaa energiantuotantoa

Kasvihuonekaasupäästöjen siivittämä ilmastonmuutos on haastanut koko maailman energiantuotannon. Suuri osa globaalista energiantuotannosta (sähkö ja lämpö) perustuu yhä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin fossiilisiin polttoaineisiin, joista käytetyin on hiili. Muutos parempaan suuntaan on kuitenkin jo käynnistynyt uusiutuvan energian huomattavana kasvuna.  Merkittävä virstanpylväs saavutettiin joulukuussa 2015 Pariisissa, kun kansainvälinen yhteisö sopi ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 Celsius-asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

EU:ssa jokaisella jäsenmaalla on oikeus omaan energiantuotantopalettiinsa. Energian tuotantoa ja käyttöä ohjaamaan on kuitenkin asetettu tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiselle, uusiutuvan energian lisäämiselle ja energiatehokkuuden parantamiselle. Vuodelle 2020 asetetun ns. 20–20–20-paketin jatkoksi on jo päätetty vuoden 2030 tavoitteista, joissa päästövähennystavoite on 40 prosenttia ja uusiutuvan energian osuus 27 prosenttia. 

Energiantuotanto


Suomi on käytännössä jo saavuttanut oman vuoden 2020 uusiutuvan energian lisäämistavoitteensa (38 %) ja energiantuotannon päästövähennykset etenevät EU:n päästökauppaohjauksen piirissä. Vuonna 2015 Suomessa tuotettu sähkö oli 79-prosenttisesti päästötöntä ja uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 45 prosenttia. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvan puun ja muiden biopolttoaineiden osuus nousi vuonna 2015 lähes 33 prosenttiin.

Suomen energiantuotannon vahvuus on jo pitkään ollut tuotantopaletin monipuolisuus – niin sähkön kuin lämmön tuotannossa. Sellaisena paletti on syytä säilyttää senkin jälkeen, kun fossiilisista energialähteistä luovutaan. Energiateollisuus on sitoutunut ilmastoneutraaliin energiatulevaisuuteen vuoteen 2050 mennessä.   


Lisätietoja

oeschpi2
Oesch, Pia
Johtaja
Sähköpostiosoite: pia.oesch@energia.fi
Puhelin: +358 9 5305 2204

Materiaalia energiantuotannosta

Lausunnot ja kannanotot

23.02.2017

Energiateollisuuden näkemykset kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta

Viite: VNS 7/2016 Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia-ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030.

Julkaisut

16.02.2017

Yhteinen kunnallistekninen työmaa sopimusmalli

Energiateollisuus, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja FiCom ovat yhteistyönä laatineet oheisen uuden yhteisiä kunnallisteknisiä työmaita koskevan sopimusmallin. Se sisältää yleisen toimintamallin sekä hankekohtaisesti tehtävän esimerkkisopimuksen. Energiateollisuus suosittelee jäsenyhtiöitään hyödyntämään uutta mallia, kun yhteisten työmaiden pelisäännöistä sovitaan infra-alan toimijoiden kesken.