Yhteistuotanto
Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen energiasisältö saadaan talteen kaikkein energiatehokkaimmin ja ympäristöystävällisimmin. Se osa polttoaineen energiasta, jota ei saada muutettua sähköksi, saadaan talteen lämpönä. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta polttoaineiden käyttö ja ympäristöpäästöt ovat lähes kolmanneksen pienempiä kuin tuotettaessa energia vastaavissa erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa.
Yhteistuotantolaitos tuottaa sähköä silloin kun sitä tarvitaan
Yhteistuotantolaitosta käytetään yleensä kaukolämmön tarpeen mukaan eli täydellä teholla, kun lämmöntarve on suurin. Tällöin sillä saadaan tuotettua eniten sähköäkin, mikä vastaa hyvin tarpeeseen. Sähköntarve on tyypillisesti suurimmillaan kylmänä pakkaspäivänä eli silloin kun lämpöäkin tarvitaan eniten. Toisaalta yhteistuotantolaitoksessa sähköntuotantoa voidaan myös säätää sähkön markkinahinnan mukaan. Yhteistuotannon säätökykyä ja energiatehokkuutta voidaan edelleen lisätä investoimalla muun muassa lämpöakkuihin ja savukaasun lämmöntalteenottoon.
Yhteistuotanto on sijoittunut ympäri Suomen ja luonut työpaikkoja. Yhteistuotanto tukee kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja mahdollistaa alueellisesti hajautetun sähköntuotannon, mikä parantaa toimitusvarmuutta häiriötilanteissa ja energian huoltovarmuutta.
Suomi on lämmön ja sähkön yhteistuotannon edelläkävijä
Suomessa yhteistuotannolla on pitkä historia ja teknologiaa on kehitetty vuosikymmeniä. Yhteistuotannon rooli energiantuotannon paletissa on merkittävä erityisesti suurissa kaupungeissa.
EU:ssa lämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus on hieman yli kymmenen prosenttia koko sähköntuotannosta. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan EU:n piirissä merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaita edistämään yhteistuotantoa energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteistuotannon kilpailukyvystä on huolehdittava
Suomi on osa pohjoismaisia ja yhdentyviä eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Muiden maiden ja omat uusiutuvan energian tukimekanismimme laskevat sähkön hintaa Suomessakin. Sähkön alhainen hintataso ei kannusta investoimaan yhteistuotantolaitoksiin. Markkinaohjaus johtaa nykyisin erillislämmöntuotannon suhteellisen osuuden kasvuun. Kokonaisenergiatehokkuuden vuoksi on tärkeää ylläpitää yhteistuotantoon kannustava toimintaympäristö ja harjoittaa pitkäjänteistä ohjauskeinopolitiikkaa.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Verkot, palvelut, kaukolämpö
Materiaalia yhteistuotannosta
Kaikki ajankohtaisetLopulliset energialuvut vuodelta 2023: merkittävä käänne energiajärjestelmässä
Puuenergia perustuu sivuvirtoihin
Työtä ilmastoneutraalin Suomen puolesta
Toimintaperiaatteet ja ohjeistukset