Tuulivoima

Tuuli on uusiutuva energianlähde. Tuulen liike-energia voidaan muuntaa pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi generaattorissa. Tuulivoimatuotannossa ei synny päästöjä ilmaan veteen tai maahan. Suomessa on toistaiseksi vain vähän tuulivoimaa, mutta energiayrityksillä on paljon suunnitelmia tuulivoiman rakentamiseksi.

Osuus sähköntuotannosta ja kehitysnäkymät

Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 118 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 147 megawattia. Vuonna 2009 tuulivoimalla tuotettiin alustavien tietojen mukaan sähköä 277 GWh . Tuulivoimalat tuottivat yhteensä 0,4 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Suomessa on tuulivoimaloille soveltuvia alueita erityisesti rannikolla, merialueilla ja Lapin tuntureilla. Tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi nykyisestä. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite tuulivoimatuotannolle on 6 TWh vuonna 2020. ET:n oman vision mukaan tuulivoimalla voitaisiin vuonna 2050 kattaa noin 10–15 prosenttia sähköntuotannosta. Tällöin tuotanto olisi noin 15-20 TWh/vuosi.

Tuulivoimalat luokitellaan nimellistehonsa mukaan. Nykyään eniten myydyt tuulivoimalaitokset ovat nimellisteholtaan noin 2–3 MW:n suuruisia, mutta suurempien, jopa 5 MW:n, laitoksien markkinaosuus on kasvussa. Laitoskokojen kasvu jatkuu voimakkaana etenkin merelle rakennettavien ns. offshore-laitoksien osalta. Laitoksen käyttöikä on 20–40 vuotta, jonka jälkeen laitos voidaan joko uudistaa tai purkaa.

Tuulivoima on voimakkaassa kasvussa Euroopassa. Vuonna 2009 rakennettiin EU:ssa kaikista sähköntuotantomuodoista eniten tuulivoimaa. Uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin EU:ssa kaikenkaikkiaan 10,163 MW, mikä vastasi 37 prosenttia kaikesta vuonna 2009 rakennetusta sähköntuotantokapasiteetista. Vuoden 2009 lopussa EU:n tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä jo 74 767 MW. Kasvua edellisvuodesta oli 20 prosenttia. Eniten tuulivoimakapasiteettia on Saksassa ja Espanjassa.

Erityispiirteet

Tuulivoima poikkeaa perinteisestä sähköntuotannosta tuotannon ajallisen vaihtelun vuoksi. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee päivittäin ja tunneittain tuulisuuden mukaan. Tuulivoiman tuotannon vaihdellessa sähköverkon vakaus on hoidettava säätämällä muiden voimalaitosten tehoa. Tulevaisuuden älykkäät sähköverkot luovat lisämahdollisuuksia tuulivoiman osuuden kasvattamiselle.

Tuulivoima on kehittymässä oleva sähköntuotantomuoto, joka ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa ilman tukitoimia. Tuulivoimalan kustannukset painottuvat rakentamisajalle. Käytön aikaiset kustannukset ovat pienet. Tuulivoimaloita pyritään käyttämään aina, kun tuulee tarpeeksi.

Suomen sääolot asettavat omat haasteensa tuulivoimaloiden toiminnalle. Kylmät ja jäiset olosuhteet vaativat omia teknisiä ratkaisujaan, erityisesti merelle rakennettaessa.

Suomessa on merkittävää tuulivoimateknologian osaamista. Suomen tuulivoimateknologian vienti vuonna 2008 oli noin 1Mrd€ ja osuus suhteessa maailman tuulivoimainvestointeihin noin 2-3%

Ympäristövaikutukset

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa. Tuulivoiman tuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maahan. Tuulivoimaa on pyritty edistämään nimenomaan sen ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Tuulivoiman suurin ympäristövaikutus on sen vaikutus maisemaan. Erityisen suuret tuulivoimayksiköt erottuvat maisemassa hyvin. Maisemavaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla voimaloita esimerkiksi merelle, mahdollisimman vähän näkyvälle paikalle tai paikkaan, jossa on jo ennestään samaa kokoluokkaa olevia rakennuksia, kuten voimalaitoksia tai tehdasrakennuksia. Tuulivoimalaitoksissa käytetään yleensä mattapintaisia pintamateriaaleja, sillä kiiltäväpintaiset näkyvät mattaa selvästi paremmin.

Tuulivoimaloista syntyy jonkin verran melua sekä mekaanisten osien liikkeestä että lapojen aerodynaamisesta äänestä. Yksittäinen tuulivoimalaitos ylittää taajamien meluohjearvon (40 db) 200–300 metrin etäisyydellä tuulen nopeuden ollessa 8 m/s. Tuulivoimala pitääkin sijoittaa tarpeeksi etäälle lähimmästä asuinrakennuksesta.

Tuulivoimalaitokset voivat vaikuttaa lintuihin joko siten, että linnut törmäävät suoraan pyörivän roottorin lapoihin tai siten, että linnut muuttavat käyttäytymistään pystytetyn tuulivoimalan johdosta. On arvioitu, että yksi tuulivoimala aiheuttaa vuosittain yhden linnun kuoleman Suomessa. Ensisijaisesti törmäysriskiin vaikuttaa tuulivoimalan sijoituspaikka. Merituulivoimalaitosten linnustovaikutukset on todettu tähänastisissa tutkimuksissa varsin vähäisiksi.