Tiistaina 3.2.2026 nähtiin tämän talven huippuhintoja: sähkön vuorokausikeskihinta oli arvonlisäveroineen 49 senttiä kilowattitunnilta (kaupankäynnin lukuna alv 0 % 389,89 euroa megawattitunnilta). Tammikuun keskihinta sähkön vuorokausimarkkinoilla oli peräti 14,7 senttiä kilowattitunnilta (alv 0 % 117,27 €/MWh). Keskihinnalla mitattuna tammikuu 2026 oli korkeampi kuin jopa tammikuu 2024, jolloin kuitenkin yksittäisten tuntien tai päivien hinnat olivat nyt nähtyjä korkeampia.
Tammi-helmikuun vaihteessa Suomessa ja myös naapurimaissa on ollut kireää pakkasta. Pakkasjakso on muodostumassa varsin pitkäksi, jolloin kylmä pureutuu rakenteisiin ja lisää lämmitystarvetta. Suomessa on aiemmin puhuttu sähköjärjestelmää ajoittain koettelevasta viikon tai pari kestävästä kireästä pakkasjaksosta, jonka aikana tuulivoiman tuotanto jää vähäiseksi. Nyt koetaan tällaista jaksoa.
Sähköjärjestelmä ja -markkinat ovat toimineet pakkasten aikana normaalisti. Keskeiset voimalaitokset ja siirtoyhteydet ovat toimineet. Jään kertyminen useiden tuulivoimaloiden lapoihin on ollut laajuudeltaan poikkeuksellista. Samaan aikaan tuulisuus on ollut vähäistä, joten jäätymisestä aiheutunut tuotannon menetys on jäänyt pienehköksi. Kun lähes koko tuotanto- ja tuontikyky on suuren kysynnän oloissa käytössä, pienikin lisä sähkön tarjonnassa voisi kuitenkin alentaa tarjonnan ja kysynnän tasapainohintaa yllättävänkin paljon.
Sunnuntaina 1.2. tuulivoimatuotanto oli osan päivää jo suuruusluokkaa 5 000 megawattia, joten ilmeisesti jäät olivat lavoista karisseet.
Naapurimaissa on ollut myös kylmää, joten hintataso on noussut sielläkin. Suomeen on tuotu merkittävät määrät sähköä Ruotsista ja Norjasta. Ruotsin yhteydet ovat olleet usein täydellä käytöllä. Tammikuun loppupuolella tuotiin sähköä poikkeuksellisesti ajoittain hieman myös Virosta.
Tyypillisesti aiempina kuukausina Suomessa sähkön markkinahinta on ollut lähellä Ruotsin hinta-alueiden hintoja. Baltian maissa on puolestaan hintataso ollut keskimäärin selvästi korkeampi. Vaikka siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsin suuntaan onkin saatu vahvistettua, tuontimahdollisuudet muusta Pohjolasta eivät ole enää riittäneet. Tammi-helmikuun ison kysynnän ja niukahkon tuotannon tiukassa tilanteessa Suomi on irronnut Ruotsin hintatasoista ja ollut pääasiassa Viron kanssa samoissa hinnoissa.
Korkeat hinnat ovat merkki siitä, että sähkönkäytön ollessa suurta tarvitaan myös tavanomaista kalliimpia resursseja tarpeen tyydyttämiseen – esimerkiksi virolaista lämpövoimaa. Tai jossain teollisuusyrityksessä jokin prosessi kannattaa keskeyttää sähkön hinnan takia. Taikka sähköä korvataan muulla energialla – esimerkiksi kotitaloudet vähentävät sähkölämmitystä aktiivisella puun polttamisella. Niin sähköntuotanto, kulutus kuin lyhyellä aikavälillä myös varastot osallistuvat nykyisin sähköjärjestelmän tasapainottamiseen sähkön hintasignaalin ohjaamina.
Kuluttajan valinnat
Vuoden 2024 tietojen mukaan suomalaisista asiakkaista hieman alle kolmasosalla oli sähköpörssin hintaan sidottu sopimus. Näistäkin asiakkaista osa on käyttänyt hinnan kiinnitysmahdollisuutta. Näin ollen akuutisti hyvin korkeat hinnat koskevat ehkä 20-30 prosenttia suomalaisista kuluttajista. Muilla asiakkailla on kiinteähintainen tai joustovaikutuksella täydennetty kiinteä hinta. Asiakkaiden enemmistöä sähköpörssin korkeat hinnat eivät ole koskettaneet.
Yleispätevää ohjetta jokaiselle kuluttajalle sopivasta sähkösopimustyypistä ei voi antaa. Sähkön hinnan tulevia käänteitä ei kannata yrittää arvata, vaan miettiä omaa tilannettaan: siedänkö hyvinkin vaihtelevia laskuja tai pystynkö ajoittamaan sähkönkäyttöäni vuorokauden tai viikon edullisimmille ajankohdille.
Jos mielenrauha ja lompakko kestävät jossain kuussa tavalliseen verrattuna moninkertaisen sähköenergialaskun ja pystyy ajoittamaan kulutuksensa olennaisia osia (lämmitys, sähköauton lataus jne.) vuorokauden edullisimmille tunneille, pörssisähkö voi olla sopiva valinta. Jos haluaa vakautta eikä kulutuksen ajoittamiseen ole mahdollisuutta tai kiinnostusta, kannattaa harkita kiinteähintaista määräaikaista sopimusta. Jos toivoo vakaita laskuja, mutta on valmis säästämään ajoittamalla kulutustaan, joustovaikutteinen kiinteähintainen sopimus voi olla sopiva valinta. Ja niin edelleen. Mutta toisen puolesta ei valintaa voi kukaan tehdä.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
