Kiinnitämme hallituksen esityksessä huomiota seuraaviin asioihin:
Vedyn kohtelu verohyvityksessä
Suomen sähköverkon sähkö on nykyään lähes päästötöntä ja siitä tuotettu vety luetaan EU:n lainsäädännössä vähähiiliseksi vedyksi. Pidämme hyvänä, että RFNBO-tuotannon osalta lakiluonnokseen on sisällytetty CISAF-valtiontukisäännösten mahdollistama poikkeus, jossa RFNBO-tukea saanut investointi voi tuottaa vähähiilistä vetyä 20 prosenttia kokonaismäärästä yhdessä uusiutuvien muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kanssa.
Valitettavasti vähähiilisen vedyn tuotantohankkeita on CISAF-säännösten vuoksi muutoin haastavaa tukea tämänkaltaisessa tuki-instrumentissa. Jos teollinen toimija kuitenkin valmistaa itse tuotantoprosessissa käyttämänsä vedyn, voidaan silloin koko hanketta arvioida teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevana investointina ja siinä tapauksessa vähähiilisen vedyn tuotanto voi tämän lainsäädännön puitteissa saada tietyin edellytyksin tukea. Tämä on oikean suuntainen parannus verrattuna vuonna 2025 myönnettyyn verotukeen.
Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen
Bioperäisellä hiilidioksidin talteenotolla voidaan saavuttaa Suomessa merkittäviä taloudellisia ja ilmastohyötyjä sekä korvata fossiilisia raaka-aineita ja polttoaineita. Merkittävä osa bioperäisestä hiilidioksidista syntyy energiayhtiöiden yhteistuotanto- ja kaukolämpölaitoksista. Talteenottohankkeet eivät ole tällä hetkellä markkinaehtoisesti kannatettavia. Euroopan laajuisten markkinoiden kehittämisen lisäksi talteen otetulle biogeeniselle hiilidioksidille olisi tärkeää olla alkuvaiheessa kannustimia, joilla vauhditetaan investointeja ja markkinan syntymistä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että mahdollisuus tukea hiilidioksidin talteenottoa koskee hiilidioksidin talteenottoa teollisessa toiminnassa eikä esimerkiksi biogeenisen hiilidioksidin talteenotto kaukolämmön tuotannossa kuuluisi hyvityksen soveltamisalaan.
- Pidämme erittäin valitettavana, että hiilidioksidin talteenottohankkeet kaukolämpö- ja yhteistuotantolaitosten (CHP) osalta eivät ole hyvityksen piirissä. Tämä ei ole tullut esille verohyvityksen lakiluonnosvaiheessa ja on ilmeisesti käynyt ilmi vasta verotuen notifikaatioprosessin yhteydessä. Näkemyksemme mukaan kyseisten hankkeiden tulisi ehdottomasti kuulua esitetyn kaltaisen tuki-instrumentin piiriin.
Kaukolämmön hiilidioksidin talteenottohankkeiden pois sulkeminen CISAF:n soveltamisalasta ei kuulosta kyseisen valtiontukikehyksen hengen mukaiselta. Esimerkiksi yleinen ryhmäpoikkeusasetus (GBER) mahdollistaa bioperäisen hiilidioksidin talteenottohankkeiden tukemisen kaukolämpölaitoksissa. Myös eduskunnan talousvaliokunta totesi valtioneuvoston tavoin CISAF-sääntelyn E-kirjeen lausunnossaan, että sääntöjen tulisi soveltua riittävän hyvin myös biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon.
Sähkön pitkäaikainen varastointi tai lämmön kausivarastointi
Investointihyvityksen soveltamisalaan kuluu sähkön pitkäaikaisen varastoinnin ja lämmön kausivarastoinnin ei tavanomaisten teknologioiden investoinnit. Pidämme tätä energiajärjestelmän kehittämisen kannalta positiivisena.
Investointien toteuttamisaikataulu
Pidämme hyvänä, että esityksessä on hyödynnetty valtiontukipuitteiden mahdollisuutta pidentää hankkeiden toteuttamisaikaa aiemmasta 36 kuukaudesta 48 kuukauteen ja joissakin energia- ja teollisuushankkeissa 60 kuukauteen.
Investointien verohyvitys ei ole mahdollinen osakkuusyhtiöille
Suomen sähköntuotannosta merkittävä määrä tuotetaan ns. Mankala-yhtiöissä. Nämä osakkuusyhtiöt eivät tavoittele voittoa, vaan tuottavat sähköä ja lämpöä omakustannushintaan yhtiön osakkaille. Näin kyseinen yhteisöverosta tehtävään verohyvitykseen pohjautuva instrumentti ei sovellu Mankala-yhtiöiden tekemiin investointeihin. Tämä koskee verohyvityksen osalta esimerkiksi sähköjärjestelmän kannalta merkittäviä pumppuvoimaloita (pitkäaikaiset sähkövarastot), joissa hankkeiden kehittäjät ovat kyseisiä osakkuusyhtiöitä.
Verohyvitys vuoden 2028 jälkeen
Kansallinen laki verohyvityksestä olisi voimassa vuoden 2028 loppuun asti. Löysennetyt valtion tukisäännökset (CISAF 2025) ovat voimassa vuoden 2030 loppuun. Puhtaan siirtymän investointien kansainvälistä kilpailutilannetta on seurattava ja kansallisia tukimekanismeja tulee harkita ja toteuttaa myös vuoden 2028 jälkeen, jos muiden maiden voimakas tukipolitiikka jatkuu. Näin Suomella olisi paremmat mahdollisuudet investointikilpailussa. Pidemmällä tähtäimellä Suomen etu on palata takaisin tiukempiin valtiontukisääntöihin ja välttää valtiontukikilpailu EU:n sisällä.
Verohyvityksen vuotuinen hyödyntämismäärä
Investointihyvitystä saisi lakiluonnoksen mukaan vähentää vuodessa korkeintaan kymmenen prosenttia hyvityksen kokonaismäärästä 20 vuoden aikana. Verohyvitys jakautuu näin melko pitkälle ajalle. Diskonttauksen myötä tuen kokonaismäärän merkitys vähenee, kun huomioidaan verohyvityksen hyödyntämismahdollisuuden pitkä aikajänne.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiaverotus, tuet ja tukijärjestelmät, rahoitus, T&K&I