Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Fossiilitaloudesta luopuminen tarkoittaa kestävän ja uusiutuvan energian lisäämistä. Hiilineutraaliin yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan markkinaehtoista sähköntuotantoa, energiatehokkuutta, säätövoimaa, siirtoyhteyksien vahvistamista ja uutta teknologiaa.

Energiayhtiöiden investoinnit suuntautuvat puhtaaseen energiaan.  Vesivoima on keskeinen uusiutuvan energian tuotantomuoto. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää yhteiskunnan ja erityisesti teollisuuden sähköistämistä. Tulevaisuudessa sähkön tarve tuleekin kasvamaan jopa 50 prosentilla. Sääriippuvaisen sähköntuotannon osuus lisääntyy, jolloin haasteena on energiajärjestelmän tasapaino. Siksi energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on keskeinen rooli säätöominaisuuksiensa ja varastointikykynsä vuoksi.

Vesivoimalla, kuten kaikilla sähkön tuotantomuodoilla, on hyötyjä ja haittoja. Hyötynä on sen uusiutuvuus ja vähäpäästöisyys. Vesivoima tuottaa sähköä ilman suoria kasvihuonekaasupäästöjä, mikä auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Se on myös erittäin tehokas ja luotettava energianlähde, joka voi tuottaa sähköä jatkuvasti ja säädellä sähköverkon tasapainoa. Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi. Vesivoimasta ei myöskään aiheudu kiinteitä jätteitä eikä päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vesivoimalla on myös kyetty torjumaan tulvia ja vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja.

Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat merkittävimmät rakennettaessa patoja ja säännöstelyaltaita. Padot vaikuttavat kalakantoihin ja kalastukseen, koska ne estävät kalojen ja muiden eliöiden kulkemisen vesistössä. Tästä kärsivät etenkin vaelluskalat, kuten lohi ja meritaimen, joiden vaellus kutu- ja syönnösalueille estyy. Vesivoimayhtiöt tekevät monenlaisia toimenpiteitä vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa ohitusratkaisut, istutukset, kunnostukset ja kalastusrajoitukset.  Vesivoiman tuotannosta aiheutuvat haitat liittyvät säännöstelystä aiheutuviin vedenkorkeus- ja virtaamamuutoksiin. Haittaa voi aiheutua vesiluonnolle, rantakasvillisuudelle ja linnustolle. Haasteena on myös rantojen eroosio.

Lue lisää toimenpiteistä vesivoiman monimuotoisuuden edistämiseksi.

Vesivoiman tuotannossa ei synny juurikaan jätettä verrattuna moniin muihin energian tuotantomuotoihin. Vesivoimalaitokset tuottavat sähköä hyödyntämällä vesivirtoja ja painovoimaa, joten prosessi itsessään ei aiheuta merkittävää jätteen muodostumista. Vesivoimalaitosten ylläpidossa ja rakentamisessa voi syntyä jonkin verran rakennus- ja purkujätettä, mutta tämäkin määrä on yleensä pieni suhteessa itse voimalan pitkäaikaiseen käyttöikään. Vesivoima on siis ympäristöystävällinen energiamuoto myös jätteiden hallinnan näkökulmasta, sillä se tuottaa pääasiassa vain puhdasta ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäen luonnon omia voimavaroja.

Vesivoiman tuotannossa ei synny suoria päästöjä, kuten hiilidioksidia tai muita ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Sähkö tuotetaan vesivirtojen ja painovoiman avulla ilman polttoaineiden polttamista. Vesivoimalaitosten rakentaminen, ylläpito ja purku voivat kuitenkin aiheuttaa päästöjä.

Lue lisää toimenpiteistä vesivoiman monimuotoisuuden edistämiseksi.

Ekologinen

Ekologisesti vesivoima vaikuttaa vesiekosysteemeihin, esimerkiksi virtaamien ja eliöstön elinympäristöjen muutosten kautta. Vaikutukset voivat olla sekä paikallisia että laajempia, ja ne vaativat tarkkaa seurantaa ja mahdollisia haittoja vähentäviä toimenpiteitä. Vesivoimapatojen rakentaminen on muuttanut ​virtavesien elinympäristöjä merkittävästi. Patojen seurauksena vaelluskalojen kulku on estynyt ja lisääntymisalueet vähentyneet.​ Toiminnan aikaisen säännöstelyn ja virtaamamuutosten kautta vesivoima vaikuttaa kalaston lisäksi ekosysteemeihin laajemminkin ylä- ja alapuolisilla alueilla. Vesivoimalla vähennetään tulvahaittoja.

Sosiaalinen

Vesivoimayhtiöt tekevät laajasti yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Joukkoon kuuluu niin ympäristöviranomaisia, tutkimuslaitoksia, kuntia, oppilaitoksia ja monia muita tahoja. Yhtiöiden toimintaan kuuluu keskeisesti vuorovaikutus paikallisten toimijoiden, asukkaiden, kalastajien ja vapaa-ajan asukkaiden kanssa.

Vesivoimalaitoksella työskentelyyn liittyy haasteita ja riskejä. Yhtiöt kouluttavat työntekijöitään jatkuvasti ja pitävät huolta työntekijöiden osaamisesta ja työturvallisuudesta. Työturvallisuutta seurataan ja mitataan.

Taloudellinen

Vesivoima on keskeinen osa suomalaista energiajärjestelmää erityisesti sen säätöominaisuuden vuoksi. Siksi vesivoimayhtiöt pyrkivät tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti hiilineutraalia sähköä. Vesivoimayhtiöt tekevät olemassa oleviin vesivoimalaitoksiin tehonkorotuksia, jotka parantavat laitosten tuotantokapasiteettia. Näin vesivoimalaitokset tuottavat sähkömarkkinoille entistä enemmän uusiutuvaa sähköä.

Lue lisää toimenpiteistä vesivoiman monimuotoisuuden edistämiseksi.

Tutustu vesivoimayhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.

Vesivoiman tuotannon haittoja pyritään lieventämään erilaisin teknisin ja hallinnollisin keinoin. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ympäristövaikutusten arviointi uusia voimalaitoksia suunnitellessa, voimalaitoksen toimintaan ja säännöstelyyn liittyvät lupamääräykset sekä jatkuvat seurantatoimet voimalaitoksen käytön aikana. Tämä varmistaa, että ekologiset vaikutukset, kuten vesistöjen virtaamien muutokset ja eliöstön elinympäristöjen häiriöt minimoidaan.

Vesivoimayhtiöt tuottavat laajasti erilaisia ekosysteemipalveluja, joilla pidetään huolta vesistöistä ja vesivoiman lähialueiden ympäristönhoidosta. Vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Rantoja suojataan eroosiolta vahvistamalla niitä soran ja louheen tai pohjakivien avulla. Vesivoima-ala on sitoutunut kalojen elinolojen parantamiseen, ja tavoitteena on palauttaa osittain luonnossa lisääntyvä lohi- ja meritaimenkanta useimpiin rakennettuihin jokiin. Vesivoimayhtiöt ovat myös mukana säännöstelyn ja vaelluskalakantojen vahvistamisen kehittämishankkeissa.

Tehokas hallinto ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa ovat avainasemassa kun varmistetaan, että vesivoima tuotetaan kestävällä tavalla ja haitat pysyvät mahdollisimman vähäisinä. Vesivoimayhtiöt tekevät laajaa yhteistyötä erilaisten tahojen, kuten Luonnonvarakeskuksen, alueellisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.

Lue lisää toimenpiteistä vesivoiman monimuotoisuuden edistämiseksi.

Tutustu vesivoimayhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.

Vesivoiman vaikutukset vaelluskaloihin voivat olla merkittäviä riippuen voimalaitoksen sijainnista ja sen rakenteista. Usein voimalaitokset on rakennettu vesistöihin, joissa on luontaisia kalakantoja ja joissa kalat ovat vaeltaneet esimerkiksi kutupaikoille tai ruokailualueille. Voimalaitosten padot ja patoaltaat voivat muodostaa esteitä vaelluskaloille ja vaikeuttaa niiden luontaista liikkumista ja elinkierron toteutumista. Kalat voivat jäädä patojen taakse kutematta tai ne voivat jäädä eristetyiksi vaellusreiteiltään, mikä voi heikentää kalakantojen elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Lisäksi voimalaitosten säännöstelyt voivat vaikuttaa vesistöjen virtaamiin ja veden lämpötiloihin, mikä edelleen voi muuttaa kalojen elinympäristöjä ja ravintoketjuja. Siksi vesivoimalaitosten ympäristövaikutukset kalakantoihin pyritään arvioimaan ja mahdollisuuksien mukaan lieventämään esimerkiksi kalateiden avulla. Kalatiet mahdollistavat kalojen esteettömän vaelluksen voimalaitoksen ohi.

Suomessa uuden vesivoiman rakentamista ei ole merkittävässä määrin tiedossa, sillä valtaosa vesivoimaloille soveltuvista paikoista on jo käytössä. Mikäli Suomeen rakennettaisiin uutta vesivoimaa, huomioitaisiin vaelluskala- ja biodiversiteettikysymykset hankkeissa jo alusta asti.

Vesivoima-ala on sitoutunut vaelluskalojen elinolojen parantamiseen, ja tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen lisääntyminen suurimmassa osassa rakennettuja jokia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii moninaisia toimenpiteitä, kuten ohitusratkaisuja, istutuksia sekä tutkimusta. Energiateollisuus ry:n biodiversiteettitiekartta linjaa toimia, joilla parannetaan vaelluskalojen tilannetta.

Tutustu vesivoimayhtiöiden vapaaehtoisiin vastuullisuushankkeisiin Energiateollisuuden vastuullisuuskartalla.

Lue lisää toimenpiteistä vesivoiman monimuotoisuuden edistämiseksi.

Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttaminen edellyttää vesivoimaa osana energiatuotantoa. Suomen vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa 10-20 prosenttiin riippuen vuosittaisesta vesitilanteesta. Vesivoima on merkittävä uusiutuvan energian tuotantomuoto Suomessa. Suomen sähköntuotanto on jo nyt yli 90-prosenttisesti päästötöntä. Tämä ei olisi mahdollista ilman vesivoimaa.

Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin nopeasti. Sähkön vaihtelevan tuotannon ja kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin. Sähköverkon täytyy jatkuvasti pystyä reagoimaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Erityisesti sähkönkäytön ja tuotannon nopeat muutokset hoidetaan pääosin vesivoimalla. Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja helpon säädettävyyden ansiosta tekee vesivoimasta teknisesti parasta ja edullisinta säätövoimaa.

Vesistöjen säännöstely tarkoittaa veden virtaaman hallintaa vesivoiman tuotannon tai muiden vesien käytön tarpeisiin. Tämä prosessi toteutetaan rakentamalla patoja ja säätölaitteita vesistöihin, joiden avulla veden virtausta voidaan säädellä. Säännöstelyllä pyritään optimoimaan veden käyttöä eri tarkoituksiin, kuten sähköntuotantoon, tulvasuojeluun, maatalouden kasteluun, vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön. Vesistöjen säännöstelyllä voidaan myös vaikuttaa ekosysteemeihin, esimerkiksi vaelluskalojen elinympäristöihin ja veden laatuun. Tavoitteena on tasapainottaa eri käyttötarkoitusten tarpeita ja minimoida haitalliset ympäristövaikutukset samalla kun hyödynnetään vesivoimaa ja muita vesistöjen tarjoamia resursseja kestävästi.