Hallitus aikoo myös laatia uuden energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on mahdollistaa investointien jatkuminen ja taittaa nielujen heikkenemisen synnyttämä päästövelka 2030 mennessä.
”On tärkeää, että ilmastotoimista pidetään kiinni ja luodaan edellytyksiä niiden toteuttamisessa tarvittaville investoinneille. Ilmastopolitiikka mahdollistaa sekä edullisen energian riittävän saatavuuden, että sille rakentuvat taloudelliset näkymät”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Uusiutuvan energian merkittävä lisärakentaminen on kohtuullistanut energian hintaa, ja investointien jatkuessa hinta voi myös pysyä alhaalla. Tämä on paitsi kilpailukykyymme keskeisesti vaikuttava tekijä, myös helpotus energia-asiakkaille.”
Hallitus näyttää vihreää valoa ydinvoiman lisärakentamiselle ja sitoutuu tekemään myönteiset periaatepäätökset kriteerit täyttäville hankkeille. Lisäydinvoima palvelee asetettua tavoitetta kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto kotimaassa lähivuosina, kun hallituksen asettama tavoite ydinenergialain päivityksestä 2026 mennessä toteutuu. Uuden lain tavoitteena on mahdollistaa pienempien ja modulaaristen reaktoreiden rakentaminen tyyppihyväksyntään perustuvalla menettelyllä.
Sen sijaan Energiateollisuus kantaa huolta tuulivoimalle kaavaillusta lisäsääntelystä. On huolehdittava siitä, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä investointikohteena ja että mahdolliset uudet pelisäännöt saadaan nopeasti linjattua, jotta rakentaminen ei pysähdy. Tärkeää on myös se, että jo rakenteilla tai kehitteillä olevat hankkeet voidaan toteuttaa nyt voimassa olevilla pelisäännöillä.
Puhtaan energian rakentamisen keskeisin pullonkaula on hidas luvitus ja prosessiin kytkeytyvä moninkertainen valitusoikeus. Ohjelmassaan hallitus ilmaisee tahtotilansa sujuvoittaa luvitusta ja kehittää prosessin oikeusvarmuutta. Hallitus väläyttelee muutenkin haluaan kehittää ja ylläpitää investointiedellytyksiä puhtaan energian tuotantoon ja sitä hyödyntävään teollisuuteen. Erikseen ohjelmassa nostetaan esiin energian varastointi, kehittyvä vetytalous ja puhdasta taloutta palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.
”Pidän erittäin tervetulleena tavoitteeksi asetettua yhden luukun periaatetta, jolla voidaan sujuvoittaa luvitusta ja tehdä prosessista ennakoitavampi. Puhtaan tuotannon osalta luvitusprosessien kehittäminen on aivan avainasemassa”, toteaa Jukka Leskelä.
”Puhdas siirtymä tarvitsee myös tekijänsä, ja on tärkeää, että korkeasta osaamistasosta huolehditaan ja koulutusta kohdennetaan vastaamaan kasvavaa osaajatarvetta”, Leskelä jatkaa.
Seuraavan lämmityskauden toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyy avoimia kysymyksiä, monilla yhtiöillä on ollut haasteita riittävän polttoainemäärän hankinnassa. Kotimaisista polttoaineista on niukkuutta, on tärkeää, että hallitus pitää niistä kiinni ja tarkastelee huoltovarmuuskysymyksiä oikein.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
- 23.2.2024 Ukraina tarvitsee edelleen tukemme
- 12.12.2023 Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu
