”Energiaverkot on asennettava sinne, missä energiaa tarvitaan. Tavoitteena on aina löytää sellainen paikka, missä johdoista aiheutuu maanomistajalle mahdollisimman vähän haittaa ja asentaminen on kustannustehokasta. On valitettavaa, että neuvottelut kariutuivat, eikä yhtenäistä toimintatapaa koko Suomessa vahvistanut sopimuspohja valmistunut”, sanoo ET:n energiajärjestelmästä vastaava johtaja Janne Kerttula.
Neuvotteluissa keskeinen kysymys oli lokakuussa 2025 voimaan tulleen lunastuslain korvausperusteiden muutos ja tämän soveltaminen sopimuspohjassa. Kilpailulainsäädännön velvoitteet ja rajoitukset tekivät soveltamisen haastavaksi. Taustalla olevan lunastuslain tulkinnasta ei ole erimielisyyttä. ET ja energiayhtiöt näkevät, että lunastuslaki koskee myös jakeluverkkoja silloin, kun korvauksista ei päästä sopimukseen.
”Maanomistajilla on oikeus korvaukseen aiheutuneesta haitasta ja vahingosta. Neuvotteluissa tapahtui lähentymistä, mutta keskeisissä kysymyksissä ei päästy yksimielisyyteen. Kilpailuoikeudellisista syistä etujärjestöt eivät kuitenkaan voi keskustella tai sopia korvauksista jäsentensä kanssa tai puolesta, vaan nämä ovat osapuolten omia liiketoiminnallisia päätöksiä”, Kerttula toteaa.
Sopimuspohjat ovat helpottaneet sopimista ja yhtenäistäneet toimintatapoja
ET pitää valitettavana sitä, että sopimukseen ei ole MTK:n kanssa päästy. Maanomistajien ja sähköverkkoyhtiöiden välille neuvoteltu sopimuspohja on ollut yhtenäinen tapa sopia sähköverkkojen sijoittamisesta koko maassa. Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä, ja yhdellä sopimuspohjalla on voitu yhtenäistää sopimisen tapaa.
Sopimuspohja ja sen kehittämiseksi käyty keskustelu on lisännyt selvästi maanomistajien ja verkonhaltijoiden tarpeiden huomioimista. Vuoropuhelu on parantanut jatkuvana prosessina työskentelyä ja sopimista toisen mailla toimittaessa sekä jälkitöiden hoitoa. Muilta toimialoilta ja muista toiminnoista poikkeava yhtenäinen sopimiskulttuuri johtojen ja laitteiden osalta on ollut hyvä ja toimiva käytäntö, mutta tällainen ei kuitenkaan ole hyvän toiminnan vaatimus eikä minkäänlainen välttämättömyys.
Rakentamislaki antaa varsin vapaat kädet sopia johtojen ja laitteiden sijoittamisesta maanomistajien kanssa. Sähköverkkoyhtiössä on hyvät valmiudet sopia sijoittamisesta kukin omilla sopimuksillaan ja vakiintuneet käytännöt verkkojen rakentamisessa.
”Yhtiöt ovat panostaneet viimeisen vuosikymmenen ajan erityisen paljon vastuullisuuteen ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen toiminnassaan. MTK:n sopimuksen irtisanomisesta huolimatta ET ja MTK jatkavat yhteistyötä hyvässä hengessä. Olemme sopineet, että seuraamme MTK:n kanssa yhdessä, miten Maanmittauslaitoksen käytännöt kehittyvät tästä eteenpäin.”, Kerttula sanoo.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Verkot, palvelut, kaukolämpö
