Mitä olet etsimässä?

Energiateollisuuden kysely: yli kolmenkymmenen sentin hintaisia määräaikaisia sähkösopimuksia noin 57 000

Energiateollisuus toteutti sähkönmyyjille kyselyn erihintaisten määräaikaisten sopimusten lukumääristä 14.2.-21.2.2023. Kyselyyn vastasi 32 sähkönmyyjää, jotka edustavat 71 % kaikista asiakkaista. Tulosta voi pitää hyvin edustavana. Hinnat eivät sisällä sähkön siirtoa ja sähköveroa.

Puolet kaikista nyt voimassa olevista
sähkönmyyntisopimuksista on määräaikaisia (kysely: 49,8 %, vuoden 2021 lopussa
Energiaviraston mukaan 54 %). Valtaosa määräaikaisista sopimuksista on tehty
noin kahdeksi vuodeksi, lyhyempiä oli 4,5 %. Todennäköisesti lyhyitä sopimuksia
on kuitenkin viimeisten puolen vuoden aikana tehty aiempaa enemmän.

Kyselyn tulokset poikkeavat aiemmin julkisuudessa
olleista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen julkaisemista
laskelmista.  Energiateollisuuden
kyselyssä yli 20 tai 30 senttiä kilowattitunnilta hintaisten sopimuksien osuus
oli vain noin puolet Datahuoneen laskelmiin verrattuna. Pitkäkestoisia
asiakkaiden sitoumuksia korkeimpiin sähköenergian hintoihin on kyselyn mukaan voimassa
vähemmän kuin Datahuoneen raportissa pääteltiin.

”Merkittävällä asiakasjoukolla on määräaikaisia sopimuksia, joiden
hinta tuntuu nyt korkealta”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista
vastaava johtaja Pekka Salomaa. 

”Mahdolliset tulevat politiikkatoimet,
jos niitä halutaan, kaipaavat kuitenkin ehdottomasti syvemmälle menevää
tiedonhankintaa, jotta apu osuu oikeisiin kohteisiin.”

Valtiovalta on jo monin tavoin tullut kalliin
sähkön hinnan vuoksi vaikeuksiin joutuneiden asiakkaiden avuksi. Sähkön
arvonlisäveroa on alennettu joulu-huhtikuuksi, verotuksen sähkövähennys ja
Kelan sähkötuki ovat käytettävissä tammi-huhtikuussa, Kelan toimeentulotuessa
otetaan lisääntyviä sähkökustannuksia huomioon ja viimeiseksi sekä
taloudellisilta vaikutuksiltaan suurimpana otetaan käyttöön sähköhyvitys
perustuen marras-tammikuun laskutustietoihin ja se näkyy huhtikuusta alkaen
tulevien laskujen vähennyksenä. Varoja näihin tarkoituksiin kerätään sähköalan
väliaikaisella voittoverolla. Sähköhyvitystä tukee lisämaksuaika, jota asiakas
voi pyytää keväältä kertyville sähkölaskuilleen.

Jo tehdyt politiikkatoimet ovat avuksi kuluvana
keväänä ja tulevana kesänä, joillekin asiakkaille loppuvuodeksikin, Salomaa
toteaa. Mahdolliset uudet toimet
kohdistuvat vaalien ja hallituksen vaihdoksen takia loppuvuoteen ja vuoteen
2024.

”Jatkoa ajatellen on syytä hahmottaa se, miten mahdolliset politiikkatoimet
voidaan kohdistaa juuri heihin, joiden mahdollisuudet selvitä tilanteesta
omilla tuloillaan ja varoillaan ovat heikoimmat”, Salomaa toteaa.

”Kukaan ei
voi varmasti ennustaa sähkön hinnan tulevaa kehitystä ja sitä, oliko
esimerkiksi viime syyskuussa alkanutta 24 kuukauden jaksoa ajatellen lopulta
edullisempaa valita silloin tarjolla ollut edullisin määräaikainen kahden
vuoden sopimus vai pörssisähkö.”

Määräaikaisten sopimusten määrä olisi Energiateollisuuden
kyselyn mukaan vähentynyt muutamilla prosenttiyksiköillä, kun osa asiakkaista
on mieluummin ottanut joko riskipitoisen pörssihinnoitellun sähkösopimuksen tai
määräaikaisia sopimuksiakin kalliimman toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen,
välttääkseen sitoutumisen pitkään kalliiseen sopimukseen.

Helmikuussa 2023 määräaikaisen sopimuksen hinta
on ollut toistaiseksi voimassa olleisiin sopimuksiin nähden edullisempi eli
nämä asiakkaat ovat kuluneen talven aikana hyötyneet valinnastaan.
Pörssihintaiset ovat olleet varsinkin tammi-helmikuun aikana määräaikaisia
edullisemmat, mutta jatkosta kukaan ei tiedä. Toisaalta määräaikaisen
sopimuksen valinnut asiakas on välttänyt pörssihintaiseen sisältyvän riskin.

”Energia-alalta muistutettiin loppukesällä ja syksyllä monesti
sopimustyyppien eroista”, Salomaa sanoo. 

”Hintariskit ja huoli sähkön
riittävyydestä hallitsi kuitenkin keskustelua, ja tämä vaikutti ihmisten valintoihin. Keskusteluun talven riskeistä osallistuivat myös monet muut tahot – kuten
tutkijat – monesti hälyttävämmässä äänensävyssä kuin varsinaiset energia-alan
toimijat.”

Energiateollisuuden
mukaan on välttämätöntä, että tehtyjä sopimuksia kunnioitetaan ja jälkikäteisiä
sopimuksiin puuttuvia lainsäädäntömuutoksia ei tehdä ilman täyttä korvausta
muutoksesta kärsivälle.

Sopimuksen
voimassaoloajan päättyessä asiakas joutuu miettimään, mitä tekee jatkossa.
Kuukaudessa päättyy tyypillisesti noin 70–80 000 määräaikaista sopimusta.

Lue lisää määräaikaisten sopimusten määrästä >

Asiantuntijamme tällä aihealueella

Siirry takaisin sivun alkuun