EU:n ympäristöministerit päättivät YK:n ilmastoneuvotteluihin annettavasta ohjeellisesta sitoumuksesta vähentää päästöjä EU:ssa 2035 mennessä, vaihteluväliksi asetettiin 66,25 – 72,5 %. Päätös 2040 ilmastotavoitteesta lykkääntyi EU-johtajien kokoukseen lokakuun lopulle.
”EU:n 2040 päästövähennystavoitteen lykkääntyminen kuukaudella on harmillista. Vähäpäästöiseen tulevaisuuteen investoivat yritykset ansaitsevat selvän ja johdonmukaisen näkymän tulevaisuuteen”, harmittelee Energiateollisuuden ekonomisti ja ilmastopolitiikan asiantuntija Petteri Haveri.
Suomen kannan mukaan nettopäästöjä haluttaisiin vähentää 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Varauksiksi valtioneuvosto linjasi maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraaliuden ja kustannustehokkuuden. Keinoksi päästövähennyksiin valtioneuvosto mainitsee myös teknologiset nielut.
Komission esityksessä ja puheenjohtajamaa Tanskan kompromissiesityksessä tunnistetaan ilmastonmuutoksen vakavuus ja tarve hyödyntää kaikkia vähäpäästöisiä ja päästöjä vähentäviä teknologioita. Siihen sisältyvät kaikki nolla- ja vähähiiliset energiaratkaisut, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet, ydinvoima, energiatehokkuus, varastointi, hiilidioksidin talteenotto ja käyttö (CCS, CCU), hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä, geoterminen energia ja vesivoima, kestävä bioenergia sekä kaikki muut nykyiset ja tulevat nettonollateknologiat.
”Ilmastotoimenpiteet perustuvat yritysten tekemiin investointeihin, ja niitä tehdään, kun toimintaympäristö on ennakoitava. Nähtävissä olevat vaikeudet jatkaa kunnianhimoista eurooppalaista ilmastopolitiikkaa ovat harmillisia, mutta suunta on sentään sama kuin aiemmin”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Tärkeää tässä on se, linjaukset ovat teknologianeutraaleja, joka käytännössä merkitsee myös ydinvoiman ja teknologisten nielujen sisällyttämistä päästövähennysten keinovalikoimaan”, Leskelä jatkaa
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Ilmastopolitiikka, päästökauppa