YLEISTÄ

Lisäksi uusi teknologia luo globaaleja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomi on tunnettu osaa- vana teknologiamaana ja myös liikenteen sähköistämisessä sekä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen kestävässä tuotannossa on suomalaiselle osaamiselle globaalia kysyntää, kunhan liiketoiminnan kehittämiselle luodaan asianmukaiset puitteet Suomessa.

AFIR-asetuksen velvoitteiden täyttymisen edellytyksenä ovat toteutetut investoinnit toimijoiden suunnitelmien mukaisesti. Korostamme, että tuen saajan kyky toteuttaa hanke tulisi varmistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kilpailutusprosessia. Tämä mahdollistaisi sen, että tuki voidaan tarvittaessa siirtää kilpailutuksen vertailuluvun mukaisessa järjestyksessä seuraavalle tarjoukselle.

ESITYKSEN SISÄLTÖ

Energiateollisuus suhtautuu esityksen sisältöön lähtökohtaisesti positiivisesti, mutta haluaa nostaa esille seuraavia huomioita ja muutosehdotuksia:

Pidämme hyvänä, että asetusluonnoksessa liiketoimintariskiä on kohtuullistettu korottamalla tuki-intensiteettiä sekä jatkamalla hankkeiden valmistumisaikaa 36 kuukauteen.

Asetuksen 5 pykälän 2 momenttiin, sekä perustelumuistion sivuun 10 viitaten, ehdotamme, että sähkövarastot sekä joustavat sähköliittymät voisivat olla osa kokonaisratkaisua ja sa- malla hyväksyttäviä kustannuksia. Sähköliittymän tehon ei siis välttämättä tarvitsisi vastata latauskentän antotehoa. Sähkövarastojen ja joustavien sähköliittymien käyttö antaisi toimijoille mahdollisuuden etsiä laajemmin kustannustehokkainta ratkaisua, mutta kuitenkin samalla mahdollistaen latauskentältä vaaditun antotehon. Mainittakoon, että lataustoimijat ovat hyvin tietoisia ammattiliikenteen erityisvaatimuksista tarvittavan lataustehon sekä palvelutason suhteen.

Perustelumuistioon asia voidaan kirjata esimerkiksi seuraavasti: ”Sähköliittymän tehon tulisi olla lähellä latauskentän antotehoa, tavoitteena sen varmistaminen, että kenttä voi tosiasiallisesti palvella raskaiden hyötyajoneuvojen samanaikaista latausta kaikilla hankkeeseen kuuluvilla lataus- pisteillä. Sähköliittymän tehon ollessa latauskentän antotehoa pienempi, esimerkiksi sähkövarastojen ja/tai joustavien sähköliittymien hyödyntämisen myötä, on kuitenkin varmistettava, että latauskentän palvelutaso vastaa sellaista latauskenttää, jossa sähköliittymä on latauskentän antotehon suuruinen.”

Korostamme, että sähkövarastolla puskuroitu latauskenttä voi olla palvelutasoltaan myös korkeampi, vaikka sähköliittymä olisi latauskentän antotehoa pienempi. Esimerkiksi sähkökatkon tapauksessa sähkövarasto voi mahdollistaa lataustoiminnan jatkumisen. Lisäksi sähkövarasto voi olla tukena mahdolliselle huoltovarmuustoiminnalle, mikäli latauskenttää joudutaan operoimaan varavoimakoneilla. Tällöin latauskentän sähkövarastosta voi olla laajempaakin yhteiskunnallista, mutta ei- markkinaehtoista hyötyä. Sähkövarastojen käyttöön kannustamiseen on siis monia syitä, ei pelkästään normaalitilanteen toiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Asetuksen 5 pykälässä tuettavissa hankkeissa sähköisen liikenteen latauskenttien tuki on rajattu koskemaan yksinomaan raskaan kaluston latausta. Raskaan kaluston latauskenttien infratuessa olisi hyvä mahdollistaa, että näitä kenttiä voidaan rakentaa henkilöautojen latausratkaisujen rinnalle ja ne voivat esimerkiksi syöttää sähköä ajoneuvoon samasta sähköliittymästä tai jopa latausjärjestelmästä. Lataustehon jaon priorisoinnilla voidaan varmistaa ammattiliikenteen korkea palvelutaso. Suuremmasta järjestelmästä on hyötyä myös vikatilanteiden vaikutusten hallinnassa. Myös aiemmissa henkilöautojen suurteholatausinfratukihankkeissa tukea sai hitaammille latauspisteille, mikäli ne oli asennettu suurteholatausjärjestelmän rinnalle.

Tällä hetkellä yksittäisiä vain raskaalle kalustolle tarkoitettuja julkisia latauskenttiä on hankala saattaa riittävälle käyttöasteelle, koska raskaan kaluston sähkökäyttöisiä ajoneuvoja on suhteellisen vähän. On erittäin haastavaa löytää tuettunakin liiketoiminnallista järkevyyttä tehdä pelkkää raskasta kalustoa palvelevia latausjärjestelmiä. Mikäli latauskentän olisi mahdollista saada henkilö- ja pakettiautojen latauksesta säännöllisiä tuloja, niillä voitaisiin mahdollisesti parantaa raskaan kaluston latausjärjestelmän kannattavuutta.

Asetuksen 5 pykälässä vetytankkausasemien osalta todetaan, että tukea voi saada vain asemille, joilla jaellaan uusiutuvaa vetyä. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan suoraan, että tämä rajaa ydinvoimalla tuotetun vedyn (vähähiilisen vedyn) pois. Näemme, että tukea tulisi olla mahdol- lista antaa myös asemille, joissa jaellaan ydinvoimavetyä. Päästöjen tulisi ratkaista.

Asetuksen 7 pykälässä todetaan, että tuen myöntämisen edellytyksenä on, että latauskentästä tai vedyn tankkausasemasta tietyn ajomatkan säteellä ei tarjouskilpailun päättyessä sijaitse 5 pykälän vaatimukset täyttävää: […] b) aiemmassa tarjouskilpailussa tuen saanutta investointihanketta, jota koskeva tukipäätös on voimassa.

Näemme, että yllä mainitun kohdan b) rajaus saattaa estää parhaimmat toteutusedellytykset omaavien hankkeiden tukihaun. Aikaisemmissa tarjouskilpailuissa ongelmana on ollut myönteisen tukipäätöksen saaneiden hankkeiden toteuttamatta jättäminen sekä vedyn osalta myös hyvin vähäinen osallistuminen. Markkinan ollessa vasta kehitysvaiheessa, ei ole syytä tarpeettomasti rajata osallistumista. Tukimekanismin tavoite siitä, että raskaan kaluston latauskenttiä ja vedyn tankkausasemia oikeasti rakennetaan, on uhattuna, jos myönteisen tukipäätöksen saanutta hanketta ei toteuteta, mutta se estää toteuttamiskelpoisemmalta hankkeelta tuen hakemisen. Tästä syystä ehdotamme alla olevaa lisäystä yllä mainittuun kohtaan b):

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että […] b) aiemmassa tarjouskilpailussa tuen saanutta investointihanketta, jota koskeva tukipäätös on voimassa, ja jossa on aloitettu rakentamistöitä tai tehty sitova päälaitetilaus tai tehty sitova investointipäätös taikka tehty muuta sitoumusta, joka tekee hankkeesta peruuttamattoman.

Lopuksi mainittakoon, että vaikka esitetyt muutosehdotukset saattavat monimutkaistaa tukiprosessia, tulisi tuen myöntämisen perusteiden olla mahdollisimman selkeät, jotta Energiaviraston on mahdollista arvioida hakemuksia toimijoiden näkökulmasta riittävän nopealla aikataululla ja mahdollisimman tehokkaalla käsittelyprosessilla. Tasapaino infrastruktuurituen oikean ja vaikuttavan kohdistumisen, mutta toisaalta Energiaviraston nopean ja tehokkaan käsittelyprosessin välillä, on löydettävä.

Lataa TEM_Lausunto liikenteen infrastruktuurituista final_20240620 (PDF)