Toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi
Toimenpideohjelman päästövähennysmäärä on maltillinen, ja suunnitelman toteutuessa täysimääräisenäkin tulisi Suomen turvautua ETS-joustoon, mikä tarkoittaa tulomenetyksiä Suomelle allokoitujen päästöoikeuksien mitätöityessä jouston verran. Jotta EU-velvoitteisiin päästäisiin, tulisi kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden toteutua täysimääräisesti, eikä varaa negatiivisiin yllätyksiin ole käytännössä lainkaan.
Päästöoikeuksien myynnistä menetettäviä tuloja olisikin hyvä arvioida tunnistettujen toimenpiteiden kustannusten kanssa, ja harkita kustannustehokkaimpien lisäpäästövähennystoimien toteuttamista suunnitelmassa esitettyä laajemmin. Erityisesti sähköistämistä liikenteessä ja työkoneissa tulisi edistää suunnitelmassa esitettyä voimakkaammin. Sähköistäminen paitsi vähentää päästöjä, myös edistää huoltovarmuutta ja kauppatasetta riippuvuuden fossiilista tuontipolttoaineista pienentyessä.
Huolestuttava suunnitelmassa tehty havainto on, että vuonna 2022 julkaistun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimenpiteistä merkittävältä osalta toimenpiteistä ovat puuttuneet tarvittavat resurssit niiden toimeenpanemiseksi. On tärkeää, että toimenpiteille varmistetaan resurssit niiden toimeenpanemiseksi.
Liikenne
Liikenteen päästöistä yli puolet tulee henkilöautoliikenteestä, mutta toimet tällä sektorilla ovat olleet riittämättömiä ja niistä monet johtavat liikenteen päästöjen kasvuun, vaarantaen mahdollisesti myös Suomelle myönnetyn RRF-tuen 80 miljoonaa euroa.
Esimerkkejä päästöjä lisäävistä ja päästövähennyksiä hidastavista toimista ovat sähköautojen ajoneuvoveron korotus ja suuripäästöisten henkilöautojen ajoneuvoveron alennukset. Romutuspalkkion vaikuttavuutta voisi parantaa kohdentamalla palkkiomahdollisuus yksinomaan sähkökäyttöisten autojen hankintaan.
KAISUn merkittävä puute on, ettei kaikille toimenpiteille ole olemassa tai päätetty rahoitusta. Näin ollen ensiarvoisen tärkeää on, että esitetyille toimille kohdennetaan riittävä rahoitus, jotta varmistetaan liikenteen päästökehitys EU-velvoitteiden mukaisesti.
Maatalous
–
Rakennusten erillislämmitys
Suunnitelmassa todetaan, että energia-avustuksilla tehdyt toimet kohdistuvat kaikkien asuinrakennusten päästöihin eikä pelkästään öljylämmitteisiin kiinteistöihin. Näin ollen osa päästövähennysvaikutuksista kohdentuu päästökauppasektorin puolelle – eli eivät toteuta todellisia päästövähennyksiä, vaan rapauttavat kaukolämmön toimintaedellytyksiä. Energia-avustusten kriteerejä tulee päivittää siten, että ne edistävät todellisia energiatehokkuustoimia ja päästövähennyksiä.
Työkoneet
Päästöttömien työkoneiden käyttöönoton vauhdittamista hankintatuen avulla sekä niiden edellyttämän infrastruktuurin investointien tukeminen tulisi nostaa edistettävien politiikkatoimien joukkoon ja resursoida riittävästi, jotta sillä saavutettaisiin toivottuja päästövähennyksiä.
Kestävien hankintojen green deal -sopimuksen tulokset ovat rohkaisevia, ja niiden toimeenpanoa tulee edelleen edistää tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 % tulisi toimia sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
Jätehuolto
Jätteen lämpökäsittely ja energiahyödyntäminen on tärkeä osa jätehuoltoa, sillä kierrätyskelvotonta jätettä syntyy väistämättä myös korkean kierrätysasteen oloissa. Tällöin paras ratkaisu – euroopanlaajuisesti – on mahdollisuuksien mukaan hyödyntää se energiaksi, jolloin vältetään kaatopaikkasijoitus ja saadaan tuotettua lämpöä. Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi, jos poltetaan vain kierrätyskelvotonta jätettä, jolle ei ole muita käsittelyvaihtoehtoja – tästä syntyvät päästöt ovat käytännössä väistämättömiä.
Jätteenpoltto on edellytys sille, että jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille on saatu käytännössä lopetettua ja kaatopaikoilta aiheutuvat metaanipäästöt laskuun. Kaatopaikkauksen kokonaan lopettamiseksi sekä Suomessa että EU:ssa tarvitaan edelleen toimia.
Jätteenpolttolaitosten sisällyttäminen päästökauppaan oletettavasti etenee EU-tasolla, ja tullee vaikuttamaan myös Suomessa jätteenpolttolaitosten päästöihin. Jos EU:ssa jätteenpolttolaitokset päätetään sisällyttää päästökauppaan, tulisi Suomen vaikuttaa, että se toteutetaan kaikissa EU-maissa samanaikaisesti, ilman poikkeuksia ja päästökauppaan vienti kattaisi myös muut jätesektorin päästöt laajasti. Mahdollinen yhteinen eurooppalainen ajankohta jätesektorin liittämiseksi päästökauppaan voisi olla seuraavan päästökauppakauden alku, eli 1.1.2031.
Jätteenpolton päästöjen talteenoton edistämiseksi Suomen kansallinen 140 MEUR kannustinohjelma on erittäin tervetullut. Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa, jotta jäteperäinen CO2 hyväksytään uusiutuvien materiaalien raaka-aineeksi ilman takarajaa. Tällä olisi huomattava kannustinvaikutus talteenottoinvestoinneille.
F-kaasut
–
Teollisuus ja muut päästöt
Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on erinomainen tapa vauhdittaa energiatehokkuustoimia yrityksissä. Kuten KAISU:ssa esitetään, energiatehokkuussopimustoiminnan jatko kaudelle 2026-2035 tulee varmistaa ja turvata toiminnalle riittävät resurssit.
Kuntien ja alueiden ilmastotyö
Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli päästövähennysten toteuttamisessa mm. kaavoituksen sekä energiainfrastruktuurin kehittämisen kautta. Erityisen tärkeää on kuntien yhteistyö energiayhtiöiden kanssa, esimerkiksi kaukolämmön sähköistämisessä, hukkalämpöjen hyödyntämisessä sekä investointien mahdollistamisessa.
KAISU 3:n näkökulmasta on oleellista tunnistaa ja tukea kuntien ja energiayhtiöiden yhteisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kustannustehokkaat päästövähennykset. Kuntien ilmastotyön onnistuminen luo investointiympäristön, jossa sekä bioenergia että sähköistymiseen perustuvat ratkaisut voivat toteutua rinnakkain, edistäen näin sekä paikallisia että kansallisia ilmastotavoitteita.
Kulutuksen hiilijalanjälki
–
Julkiset hankinnat
–
Muut poikkisektorit
–
Suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaaliset vaikutukset
Suunnitelmassa tunnistetaan tulevan sosiaalisen ilmastorahaston (SCF) tuomat rahoitusmahdollisuudet. Nämä kannattaa hyödyntää täysimääräisesti rahaston sääntöjen tunnistamiin kustannustehokkaimpiin kohteisiin.
Muita huomioita
–
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Ilmastopolitiikka, päästökauppa