Lausunto joustavista liittymissopimuksista

Kiitämme mahdollisuudesta lausua joustavien liittymissopimusten määräysluonnoksesta (dnro: 3510/000002/2025) sekä sovellusohjeesta ja toteamme seuraavaa:

Yleiset huomiot ja lausunnon lähtökohdat

Joustavat liittymissopimukset ovat uusi asia ja niiden käytännön toteutukseen liittyy vielä monia kysymyksiä. On selvää, että joustavia liittymissopimuksia opitaan hyödyntämään ja teknisiä kysymyksiä ratkaisemaan osin vasta ajan myötä, kun sopimuksia aletaan hyödyntää ja niistä saadaan kokemusta. Siksi pidämme kriittisen tärkeänä, että määräys ei asettaisi tässä ensi vaiheessa tiukkoja rajoitteita eikä näillä mahdollisesti tahattomillakin rajoitteilla esim. ennalta valitse toimivimpia käyttötapauksia tai teknisiä ratkaisuja. Määräyksessä tulee jättää tilaa kehittämiselle ja määräystä voidaan myöhemmin tarvittavilta osin yksityiskohtaistaa ja tarkentaa.
Energiateollisuus pitää tärkeänä, että joustavia liittymissopimuksia tulee voida alkaa solmia heti lain voimaan tulosta (alkaen 1.1.2026) ja Energiaviraston tulee varmistaa, ettei esimerkiksi ehtojen käsittelyaikataulu viivästytä liittyjien verkkoon pääsyä. Esitämme määräyksen soveltamiseen kohtuullista siirtymäaikaa, joka mahdollistaa määräyksen mukaisten toimenpiteiden valmistelun.
Energiateollisuus pitää tärkeänä, että joustavia liittymissopimuksia koskevien maksujen määräytymisperiaatteet ovat selkeät. Kannatamme Energiaviraston esitystä liittymismaksujen osalta. Pidämme kuitenkin välttämättömänä muuttaa verkkopalvelumaksuja koskevaa esitystä erityisesti 20b§:n mukaisten määräaikaisiksi tarkoitettujen liittymissopimusten osalta. 20b§:n mukaisessa liittymissopimuksessa liittyjä hyötyy nopeammasta verkkoonpääsystä, kun taas verkonhaltijalle 20b§:n mukaisesta joustavasta liittymissopimuksesta ei synny kustannussäästöjä vaan ainoastaan lisäkuluja. Asiakkaiden tasapuolisen kohtelun ja kustannusvastaavuuden näkökulmasta ei ole perusteltua kohdentaa liittyjälle alennuksia tai kompensaatioita 20b§:n mukaisissa liittymissopimuksissa. Perustelemme asiaa tarkemmin yksityiskohtaisissa kommenteissa.
Yleisenä huomiona Energiateollisuus nostaa esiin, että ohjeistuksessa on useassa kohdassa kuvattu se, että joustavat liittymissopimukset ovat luonteeltaan määräaikaisia ja ne tähtäävät verkonvahvistukseen. Huomautamme, että tämä pitää paikkansa vain sähkömarkkinalain 20 b §:n joustavien liittymissopimusten mukaisissa liittymissopimuksissa. Kuitenkin sähkömarkkinalain 20 c §:n mukaan on mahdollista laissa määritellyin rajauksin tehdä myös pysyvästi joustavia liittymissopimuksia. Nostamme esiin riskin ohjeistuksen erilaisista tulkinnoista ja pyydämme selkeyttämään käytettyä termistöä ja viittauksia kahteen eri joustavan liittymissopimuksen tyyppiin (20b§ ja 20c§) tältä osin läpi ohjeistuksen.
Haluamme korostaa lausunnossamme markkinoiden merkitystä kansantaloudellisesta näkökulmasta sekä markkinoiden toiminnan vaalimista suhteessa joustaviin liittymissopimuksiin. Joustavia liittymissopimuksia tulee voida hyödyntää aina, kun niillä saavutetaan kokonaistaloudellisia hyötyjä energiajärjestelmälle ja verkon käyttäjille. Tässä haluamme korostaa erityisesti pysyvästi joustavien liittymissopimusten soveltamista. Niiden tai joustavien liittymissopimusten käyttöä ei tule rajoittaa liikaa tiettyihin käyttötapauksiin, sillä joustomarkkinat ovat vielä kehittymässä ja tulevaisuuden tarpeita ei voida täysin ennakoida. Joustavat liittymissopimukset ovat tärkeä työkalu verkon kehittämisessä ja järjestelmän joustavuuden lisäämisessä, eikä Energiaviraston määräyksellä tule rajoittaa kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöä. Tavoitteena tulee olla kokonaiskustannustehokkuus, siten että samalla huomioidaan markkinaehtoisten joustomarkkinoiden kehittyminen. Jakeluverkon joustohankinnan ja kompensaatiomallien ei lähtökohtaisesti tule aiheuttaa häiriöitä joustomarkkinoiden toiminnalle, ja niiden vaikutukset muihin toimijoihin tulee huomioida mallien kehittämisessä.
Kannustamme Energiavirastoa täydentämään pysyvästi joustavien liittymissopimusten hakemukseen viitatun lisäohjeistuksen valmistelun kiirehtimistä, koska pidämme tärkeänä, että kaikki lain mahdollistamat työkalut tulee pystyä ottamaan käyttöön mahdollisimman pian tehokkaan verkkotoiminnan ja tehokkaiden markkinoiden nimissä
Energiaviraston määräysluonnoksen soveltamisohjeen mukaan, Energiavirasto arvioi, onko verkon kehittäminen tehoton ratkaisu. Tämä on eri asia, kuin lain mukaisesti arvioida, onko verkon kehittäminen tehokkain ratkaisu, eli sovellusohjeen sanamuoto tulee muuttaa tältä osin.

Avoimet kysymykset:

Olemme lisäksi tunnistaneet joitain asioita, joiden osalta lainsäädäntö, määräysluonnos tai sovellusohje ei vielä anna vastauksia. Nostamme nämä kysymykset pohdittavaksi ohjeistuksen valmisteluun. Tällaisia kysymyksiä ovat ainakin: Miten toimitaan tilanteessa, jossa samaan verkon osaan tulee useita joustavia liittymissopimuksia eri ajanjaksoilla? Miten uudempien joustavien liittymissopimusten vaikutukset viedään sovellettavaksi aiemmin sidottuihin joustaviin liittymissopimuksiin vai sovelletaanko niitä?
- Miten joustavien liittymissopimusten ja pysyvästi joustavien liittymissopimusten soveltamiseen vaikuttaa, jos liittymiskapasiteetin rajoitus ei johdu liitettävän verkon rajoitteista vaan ylemmän verkosta aiheutuneista kapasiteettirajoitteista?

Määräysluonnoksen muutosehdotukset

Seuraavaksi olemme koonneet yksityiskohtaisia muutosehdotuksia ja kommentteja kohdittain määräyksen luonnokseen.

Joustavaan liittymiskapasiteettiin sovellettavien maksujen määrittämisperusteet

Sähkömarkkinalain 20b§:n mukaisen määräaikaiseksi tarkoitetun ja 20c§:n mukaisen pysyväksi tarkoitetun liittymissopimuksen merkittävin ero verkonhaltijan kannalta on, että 20 c§:n mukaisessa joustavassa liittymissopimuksessa verkon kehittämistä rajoitetaan, kun taas 20 b §:n mukainen joustava liittymissopimus ei saa viivästyttää sähköverkon kehittämistä. Kummassakin tapauksessa joustavan liittymissopimuksen toteuttamisesta aiheutuu verkonhaltijalle lisäksi operatiivisia ja mahdollisesti myös investointikustannuksia joustavuuden toteuttamisesta.

Verkonhaltijan kannalta eniten kustannuksia aiheuttaa siten sähkömarkkinalain 20b§:n mukaisen määräaikaiseksi tarkoitetun joustavan liittymissopimuksen toteuttaminen. Asiakkaalle nopeampi verkkoon pääsy joustavalla sopimuksella voi kuitenkin olla merkittävä etu verrattuna täyden liittymiskapasiteetin odottamiseen.

Asiakkaiden tasapuolisen kohtelun ja kustannusvastaavuuden näkökulmasta ei ole perusteltua kohdentaa mitään alennuksia tai kompensaatioita 20b§:n mukaisen joustavan liittymissopimuksen asiakkaille. Tämä vastaa myös käsityksemme mukaan sähkömarkkinalain valmistelutyössä ja sitä edeltävässä suurjännitetyöryhmässä keskusteltua ajatusta ja tulkintaa.

Tätä korostaa entisestää se, että verkonhaltijan on velvoitettu tarjoamaan joustavia liittymissopimuksia sellaisissa sähköverkkonsa osissa, joissa sähköverkon kapasiteettia on saatavilla rajoitetusti tai ei lainkaan. Asiakkaalle joustavan liittymissopimuksen solmiminen taas on vapaaehtoista. Joustavien liittymissopimusten osalta liittyjä voi liittyä verkkoon aiemmin kuin verkonvahvistus on saatu valmistumaan ja tällöin on puhtaasti liittyjän etu saada osittainen kapasiteetti käyttöön ennen verkon vahvistuksen valmistumista.

Toisaalta verkonhaltijan sähkömarkkinalain 20c§:n mukaiset pysyvästi joustavat liittymissopimukset voivat olla myös verkonhaltijan etu. Pysyvästi joustavissa liittymissopimuksissa verkonhaltijan ei tarvitse tehottomaan verkonosaan tehdä verkonvahvistuksia. Verkonhaltijalle jää näissäkin tilanteissa hallinnointi ja operointikustannuksia, mutta näissä kalliit verkon vahvistamiset voidaan välttää kokonaan tai vähintään siirtää, kunnes olosuhteet kyseisissä verkonosissa muuttuvat. Tätä ajatusta kuvastaa myös sähkömarkkinalain hallituksen esitys (HE 45/2025).

Edellisen perustelun myötä toteamme, että joustavien liittymissopimusten osalta liittyjän etu tulee puhtaasti siitä, että liittyjä pääsee joustavalla liittymissopimuksella liittymään verkkoon ennen verkon vahvistamista.

Lisäksi toteamme, että määräyksessä esitetty periaate, jonka mukaan joustavan liittymissopimuksen alaiselle käyttöpaikalle tulee myöntää verkkopalvelun rajoituksen määrään perustuva hyvitys aktivoidusta joustosta, voi nostaa riskit sekä mahdollisuudet epäeettiselle taloudellisen edun tavoittelulle korkeiksi. Korostamme, että joustavien liittymissopimusten myötä ei saa aiheutua menettelyä, jossa liittyjä pystyy omalla toiminnallaan aiheuttaa jouston tarpeen ja olemaan myös joustaja sekä saada tästä taloudellista hyötyä. Näemme uhkana, että esitetyn mukaisesti toteutettuna aktivoinnista maksettava hyvitys voi johtaa tällaiseen tilanteeseen.

Huomautamme, että sähkömarkkinalaki ei velvoita Energiavirastoa antamaan määräyksiä maksujen määräytymisperusteisiin. Pitäisimme ylipäätään perusteltuna, että myös pysyvästi joustavia liittymissopimuksia koskevien hinnoittelumallien osalta määräyksessä ei oteta ainakaan vielä ensivaiheessa yksityiskohtaista tulkintaa toteutustavasta.

2 § momentti 1

Edellä kuvattuihin perusteluihin viitaten pyydämme poistamaan koko tämän momentin.

2 § momentti 2

Toteamme tähän niin ikään samaa kuin edelliseen kappaleeseen sekä yleisiin huomioihin, että 20b§:n mukaisten joustavien liittymissopimusten osalta taloudellinen kompensaatio verkonhaltijan ja liittyjän välillä ei ole perusteltu. Etu joustavasta liittymissopimuksesta tulee ennenaikaisen liittymisen kautta. Emme näe joustavia liittymissopimuksia ja pysyvästi joustavia liittymissopimuksia vertailukelpoisina toisiinsa nähden vaan toteamme, että nämä joustavien liittymissopimusten eri vaihtoehdot ovat peruslähtökohdiltaan jo hyvin eriävässä asemassa suhteessa verkonhaltijan hyötyihin. Pyydämme poistamaan momentista viittaukset joustaviin liittymissopimuksiin, mutta säilyttämään pysyvästi joustavat liittymissopimukset sen sisällössä.

Aktivoidun jouston hyvityksen osalta toteamme, että velvoite aktivoidun jouston hinnan julkaisusta verkkopalveluhinnastossa on ongelmallinen. Aktivoitu jousto on tapauskohtainen ja hyvin vaihteleva riippuen jouston kaikista muuttujista, emme näe tarkoituksenmukaisena määritellä yhtä kiinteää hintaa joustoille, koska siitä ei saada millään kustannusvastaavuutta aikaiseksi. Näemme, että aktivoidun jouston osalta vain määräytymisperusteet ovat tasoltaan sellaiset, jotka verkonhaltija voi verkkopalveluhinnastoonsa sisällyttää.

Ehdotamme, että parhaiden käytäntöjen muodostamiseksi sääntelyn tulisi ensi vaiheessa mahdollistaa erilaisia hinnoittelukokeiluja ja tuotekehitystä. Toiseksi kuten tämän momentin aiemmassa vastauksessa totesimme, emme näe joustavia liittymissopimuksia ja pysyvästi joustavia liittymissopimuksia vertailukelpoisia keskenään niiden eriävän luonteen ja hyötynäkökulmien vuoksia ja toteamme, että momentista tulisi poistaa vetoaminen tasapuolisuuteen joustavien liittymissopimusten ja pysyvästi joustavien liittymissopimusten välillä, koska tämä on kirjattu nyt harhaanjohtavasti.

Joustavan liittymissopimuksen voimassaoloaika

3 § momentti 1

Määräyksen kirjauksen voi lukea niin, että mikä tahansa verkonosan kehitys voi olla se, johon joustava liittymissopimuksen kesto on sidottu. Pykälää tulee tarkentaa siten, että on selvä, että tapauskohtainen tarkastelu jokaiselle joustavalle liittymissopimusprosessille on oma eheä kokonaisuutensa.

Siirtyminen joustavasta liittymistehosta kiinteään liittymistehoon

4 § momentti 2

Kannatamme kevyttä menettelyä osapuolten välillä, jos aikataulu elää puoleen tai toiseen. Toteamme, että sovellusohjeistuksessa mainitaan myös tilanteet, jossa ennakoitu aikataulu voi aikaistua ja tämä nähdään niin ikään tähän pykälään liittyvänä ilmoitusmenettely -asiana.

Voimassaolo

6 § momentti 1 5 (9)

Toteamme samaa kuin yleisissä kommenteissa, että joustavia liittymissopimuksia tulee voida alkaa solmia heti lain voimaan tulosta (alkaen 1.1.2026) ja Energiaviraston tulee varmistaa, ettei esimerkiksi ehtojen käsittelyaikataulu viivästytä liittyjien verkkoon pääsyä. Esitämme määräyksen soveltamiseen kohtuullista siirtymäaikaa, joka mahdollistaa määräyksen mukaisten toimenpiteiden valmistelun. Näemme isona riskinä sen, että liittymissopimusten solmiminen pysähtyy täysin 1.1.2026 alkaen. Tämä ei ole asiakkaiden toiveiden mukaista.

Joustavien liittymissopimusten soveltamisohjeen (jäljempänä myös sovellusohje) muutosehdotukset

Seuraavaksi olemme koonneet yksityiskohtaisia muutosehdotuksia ja kommentteja kohdittain sovellusohjeen luonnokseen.

Tavallisesti joustavat liittymissopimukset

Kappale 1

Sovellusohjeen kappaleen kirjaus:

”Sähkömarkkinalain 20 b §:n mukaan verkonhaltijan on tarjottava joustavia liittymissopimuksia sellaisissa sähköverkkonsa osissa, joissa sähköverkon kapasiteettia on saatavilla rajoitetusti tai ei lainkaan uusia liittymiä tai olemassa olevan liittymän suurentamista varten ja joissa liittyjän tarvitseman liittymän toteuttaminen edellyttää sähköverkon kehittämistä.”

Toteamme, että sähkömarkkinalain 20 § edellyttää, että liittämisehdoissa turvataan sähköjärjestelmän toimintavarmuus. Energiateollisuus korostaa, ettei 20 b § voi olla ristiriidassa tämän kanssa, ja että uusien liittymien tarjoaminen ei saa vaarantaa sähköjärjestelmän tai muiden asiakkaiden käyttövarmuutta ja sähkönlaatua. Näin ollen ehdotamme, että sovellusohjeeseen tulee lisätä ehto edellä viitatun kirjauksen jatkoksi: joustavia liittymissopimuksia tarjotaan vain, jos ne voidaan toteuttaa vaarantamatta sähköjärjestelmän toimintavarmuutta.

Pysyvästi joustavat liittymissopimukset

Kappale 2

Sovellusohjeen kappaleen kirjauksen:

”Sähkömarkkinalain 20 b §:n 4 momentin mukaan joustava liittymissopimus ei saa viivästyttää sähköverkon kehittämistä.”

Voi tulkita siten, että mikä tahansa joustava liittymissopimus ei saisi viivästyttää aiemmin solmitun joustavan liittymissopimuksen verkonvahvistamista. Verkonhaltijalla ei ole päätäntävaltaa tarjoaako se joustavia liittymissopimuksia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ensimmäisen joustavan liittymissopimuksen verkonvahvistuksen määräaika on päättymässä ja verkkoa ollaan vahvistamassa määräajan puitteissa muuttaa tilanteen päälaelleen, jos alueelle tulee uusia liittyjiä, jotka käynnistävät verkonvahvistuksen uudelleen. Tämän vuoksi on tärkeää yksilöidä, että verkon kehityksen viivästyminen ei johdu alkuperäisestä liittymästä, vaan uusista liittymistä ja niiden aiheuttamasta uudesta tarpeesta.

Kappale 3

Ymmärrämme, että verkonhaltijan tulee ottaa huomioon vika- ja huippukuormituksen tilanteissa verkon joustot suhteessa käytettävissä olevaan siirtokapasiteettiin, mutta samalla toteamme, että korostetusti suuren kuormituksen tai missään muussakaan käytön tilanteissa ei saa tapahtua käyttötapausta, jossa yksittäinen liittyjä omalla käyttötoiminnallaan aiheuttaa verkonhaltijan velvollisuuden aktivoida joustoa ja samalla tämä tai tähän vahvasti liittyvä yksittäinen liittyjä omalla käyttötoiminnallaan vastaisi joustosta verkonhaltijan suuntaan ja saisi näin ollen taloudellista hyötyä. Näemme erityisen suurena riskinä joustavien liittymissopimusten osalta edellä kuvatun tai tästä varioidun sähkö-/joustomarkkinan vastaisen toiminnan, jos taloudellista kompensaatiota joustosta tarjotaan. Tämän myötä pidämme myös erityisen tärkeänä, ettei määräaikaiseksi tarkoitettujen joustavien liittymissopimusten osalta vaihdeta taloudellista kompensaatiota puoleen tai toiseen.

Kappale 4

Kuten yleisissä kommenteissa totesimme, pidämme erityisen tärkeänä kiirehtiä pysyvien liittymissopimusten tarkentavan määräyksen valmistelua. Näemme, että pysyvästi joustavilla liittymissopimuksilla on oma rajallinen käyttöalueensa, josta hyödyt mitataan kansantaloudellisesti.

Sovellusohjeen mukaan pysyvästi joustavien liittymissopimusten lupakäsittelyn Energiavirasto hoitaa saapumisjärjestyksessä. Tähän toteamme, että kirjausta voisi lieventää siltä osin, että mahdolliset valitusprosessit ja niistä johtuvat viiveet lupakäsittelyssä eivät estä muiden lupien käsittelyä.

Kappale 5

Verkonhaltijan velvollisuutena on antaa pysyvästi joustavan liittymissopimuksen lisäksi vähintään tarjous joustavasta liittymissopimuksesta tai kiinteästä liittymissopimuksesta. Verkonhaltijan voi tarjota pysyvästi joustavaa liittymissopimusta lisäarvopalveluna, jossa verkonhaltija pyrkii toimimaan yleisen kustannustehokkuuden näkökulmasta parhaalla katsomallaan tavalla. Verkonhaltijalla on todistusvelvollisuus näyttää toteen, että liittyjä on ottanut pysyvästi joustavan liittymissopimuksen vapaasta tahdosta. Pidämme tärkeänä jättää verkonhaltijoille mahdollisuus jättää tekemättä uutta vaihtoehtoista liittymistarjousta pysyvästä liittymissopimuksesta, jos verkonhaltija näkee tarkoituksenmukaisena.

Emme pidä perusteltuna velvoittaa verkonhaltijaa tarjoamaan joustavaa liittymissopimusta sellaisessa tilanteessa, jossa verkonhaltija näkee, ettei verkon kehittäminen ole tehokkain keino kehittää verkkoa ja jossa pysyvästi joustavan liittymissopimuksen edellytykset voisivat täyttyä. Verkonhaltijalle ei voi syntyä velvoitetta kehittää verkkoa asiakkaalle tehtävän vaihtoehtoisen tarjouksen kautta, mikäli Energiavirasto on myöntänyt luvan tarjota pysyvästi joustavia liittymissopimuksia kyseisessä verkon osassa. Sovellusohjeen kappaletta tulee muokata siten, että on selvää, ettei verkonhaltijalla ole velvoitetta tarjota yhtä suurta normaalia liittymissopimusta tai joustavaa liittymissopimusta kuin verkonhaltijan tarjoama pysyvästi joustava liittymissopimus. Tarjottavien liittymien kokoero voi olla hyvinkin merkittävä verkon osasta riippuen.

Joustavaan liittymiskapasiteettiin sovellettavien liittymismaksujen määräytymisperusteet

Kappale 1

Olemme täysin samaa mieltä, että on liittyjän etu, että joustavia liittymissopimuksia tarjotaan ennen kuin verkonvahvistus on saatu tehtyä. Kuitenkin peräänkuulutamme, sitä, että näitä investointeja tulee pystyä tulevaisuudessa ennakoivasti tekemään.

Joustavaan liittymiskapasiteettiin sovellettavien verkkopalvelumaksujen

määräytymisperusteet

Olemme perustelleet näkemyksemme verkkopalvelumaksujen määräytymisperusteisiin yksityiskohtaisesti määräyksen vastaavassa kohdassa. Tässä kohdassa nostamme vain suorat muutosesitykset sovellusohjeeseen.

Kappale 1

Sovellusohjeen kappale:

”Verkonhaltijan on tarjottava jakeluverkkonsa käyttäjille, joilla on joustava liittymissopimus, näille soveltuvia verkkopalvelutuotteita (joustava verkkopalvelutuote).”

Kuten aiemmin lausunnossamme olemme perustelleet emme näe tälle tarvetta ja pyydämme tämän kohdan poistattavan,

Edelleen sovellusohjeen kappale:

”Pysyvästi joustavan ja joustavan liittymissopimuksen alaisen käyttöpaikan verkkopalvelutuotteessa verkonhaltija voi käyttää kiinteällä liittymissopimuksella liitettyjen käyttöpaikkojen verkkopalvelusopimuksista poikkeavaa hinnoittelua.”

Tältä osin pyydämme poistamaan viittaukset joustaviin liittymissopimuksiin ja säilyttämään ohjeistuksen vain pysyvien liittymissopimusten osalta.

Edelleen sovellusohjeen kappale:

”Hinnoittelun tulee perustua kustannuksiin ottaen huomioon joustomahdollisuudesta verkonhaltijalle aiheutuvat hyödyt.”

Tältä osin toteamme, samaa kuin aiemmin lausunnossamme, että vain pysyvästi joustavien liittymissopimusten osalta voidaan nähdä verkonhaltijoille hyötyjä, joustavien liittymissopimusten osalta hyötyjä ei ole. Tämän vuoksi pyydämme poistamaan velvoitteen joustavien liittymissopimusten osalta.

Kappale 2

Sovellusohjeen kappaleessa 2:

”Lisäksi sekä joustavan liittymissopimuksen että pysyvästi joustavan liittymissopimuksen alaisen käyttöpaikan verkkopalvelutuotteen tulee sisältää verkkopalvelun rajoituksen määrään perustuvan verkkopalvelumaksun hyvityksen aktivoidusta joustosta. Verkkopalvelun rajoituksen määrään perustuvalla hyvityksellä tarkoitetaan sitä, että hyvityksellä palautetaan verkkopalvelumaksua saamatta jääneen verkkopalvelun määrää vastaavasti. Aktivoidun jouston hyvityksen määräytymisperusteet ja hinta tulee määritellä verkkopalveluhinnastossa ja yksilöidä näiden perusteiden soveltaminen verkkopalvelusopimuksessa. Verkonhaltijan tulee kohdella verkkoalueellaan olevia joustavien liittymissopimusten alaisia käyttöpaikkoja tasapuolisesti aktivoidun jouston korvauksen määräytymisessä.”

Viittaamme lausunnossamme aiemmin esitettyyn ja toteamme lyhyesti, että kappaleesta tulee poistaa viittaukset joustaviin liittymissopimuksiin ja kappaleesta pitää poistaa viittaukset verkkopalveluhinnastoon lisättävästä aktivoidun jouston hyvityksen hinnasta. Kappale koskettaa vain pysyvästi joustavia liittymissopimuksia.

Kappale 3

Sovellusohjeen kappale:

”Joustavaa verkkopalvelutuotetta voi käyttää vain sen aikaa, kun liittymän tulee joustaa. Siirryttäessä joustavasta liittymistehosta kiinteään liittymistehoon, siirrytään käyttöpaikalla samalla normaaleihin verkkopalvelutuotteisiin.”

Toteamme tämän kappaleen osalta, että joustava verkkopalvelutuote kohdentuu vain pysyvästi joustaviin liittymissopimuksiin. Pyydämme tarkentamaan kappaleen niiltä osin.

Joustavan liittymissopimuksen voimassaoloaika

Kappale 1

Kappaleessa käytetään termiä ”tavallinen joustava liittymissopimus”, aiemmin ohjeistuksessa ei tällaista tunnisteta ja tästä syytä pyydämme oikaisemaan tämän muotoon joustava liittymissopimus -muotoon.

Kappale 4

Pidämme kappaleen viimeistä virkettä epäselvänä ja pyydämme tätä selkeytettävän muotoon ”… ja tarjota tämän mukainen joustava liittymissopimus.”

Kappale 5

Pidämme kappaleen viimeistä virkettä epäselvänä ja pyydämme tätä selkeytettävän esimerkiksi muotoon: ”…, jolloin Energiavirasto voi peruuttaa pysyvästi joustavan liittymissopimuksen omasta, liittyjän tai verkonhaltijan aloitteesta.”

Kappale 6

Pidämme tätä toistavana ja pyydämme sen poistoa.

Siirtyminen joustavasta liittymistehosta kiinteään liittymistehoon

Kappale 1

Kappaleen viimeinen lause määrittää teknisiä rajauksia tehonohjausjärjestelmille, joka ei lienee ole tarkoituksena tällä lauseella. Ehdotamme, että lauseen perään lisätään ”, mikäli teknisesti mahdollista”

Kappale 3

Kappaleen viimeinen lause määrittelee verkonhaltijan ja liittyjä välistä viestinvaihtoa suunnitellun verkonvahvistuksen aikataulun viivästymisen tai aikaistumisen osalta. Määräyksessä ei ole mainittu aikaistumisen ilmoittamista, vaan maininta on vain myöhästymisen osalta. Pidämme tärkeänä, että määräys ja sovellusohje ohjeistavat samalla tavalla. Tästä syystä ehdotamme sovellusohjeesta poistettavan aikaistamisen ilmoittamisen, näemme tämän luonnollisena ilmoituksena, jos suunniteltu aikataulu alittuu eikä sen osalta nähdä tarpeelliseksi ohjeistaa toimijoita.

Kappale 4

Tässä kappaleessa käsitellään selkeästi joustavia liittymissopimuksia eikä pysyvästi joustavia liittymissopimuksia. Pyydämme tarkentamaan tätä kohtaa.

Tehonohjausjärjestelmä

Kappale 1

Kappaleen loppuosassa:

”Verkonhaltijan tulee myös määritellä liittymisehdoissaan, millä aikataululla verkonhaltija ilmoittaa liittymän jouston aktivoinnista ja millä tavalla se tekee ilmoituksen ennen jouston tehonsäädön toteuttamista sekä tekeekö se ohjaukset tietyissä tilanteissa ilman ennakkoilmoitusta (esimerkiksi häiriön jälkeinen tehonrajoitus).”

Näemme Energiateollisuudessa, että jos ohjeistukseen lisätään velvoittavia osiota, kuten edellä mainittu niin velvoitteiden tulee sisältyä määräykseen ei pelkästään sovellusohjeeseen.

Pysyvästi joustavan liittymissopimuksen luvan hakeminen

Kappale 1

Pyydämme pysyvästi joustavan liittymissopimuksen luvan hakemisen ohjeistusta, sillä lakimuutos tulee voimaan hyvin nopeasti. Niin ikään pyydämme aikaa tämän ohjeistuksen kommentointiin, jotta mallista saadaan heti alussa toimiva ja tasapuolinen työkalu kaikille osapuolille, jolloin koko toimiala kiittää

Lataa Lausunto joustavista liittymissopimuksista 20251211 - EV (PDF)