Tänä syksynä Suomessa keskustellaan ensi kertaa
vuosikymmeniin sähköpulan ja siitä seuraavien kiertävien sähkökatkojen
mahdollisuudesta. Suomessa sähkön
toimitusvarmuus on hyvä ja varsinkin kaupungeissa sähkökatkot voivat osua monen
kohdalle ensimmäistä kertaa. Asumisen, kiinteistö- ja rakentamis- ja
energia-alan järjestöt listasivat viisi asiaa, jotka jokaisen Suomessa asuvan
kannattaa nyt tehdä ja tietää sähkökatkoista.
1. Säästämällä sähköä ehkäiset sähkökatkoja
Lyhyitä, parin tunnin mittaisia kiertäviä sähkökatkoja
voidaan joutua tekemään Suomessa, jos sähkön kysyntä ylittää tarjonnan.
Euroopan energiakriisin ja Venäjän toimien vuoksi Suomeen ei todennäköisesti
pystytä tuomaan sähköä samaan tapaan kuin aiempina talvina.
Jokainen Suomessa asuva voi helpottaa tilannetta säästämällä
energiaa. Hyviä vinkkejä energiansäästöön löytyy valtakunnallisesta Astetta
alemmas -kampanjasta. Sähkökatkoja ehkäisee erityisesti sähkön käytön
välttäminen huippuaikoina eli arkisin klo 8–10 ja 16–17 ja uudelleen 19–20. Siirtämällä
sähkönkäyttöä näiden tuntien ulkopuolelle vähennetään sähkökatkojen riskiä. Kaikenlainen
energiansäästö helpottaa Suomen tilannetta.
2. Hyvä tietää sähkökatkon aikana
Parin tunnin sähkökatkon aikana kerrostaloasunnon
sähkölaitteet, valaistus ja lämmitys eivät toimi. Valot pimenevät, mutta asunto
ei kuitenkaan kylmene merkittävästi tai ruoka ei pilaannu.
Sähkökatkon aikana asukkaiden tulee sammuttaa mahdollisesti
päällä olleet sähkölaitteet, liedet, uunit ja esimerkiksi sauna, jotta niistä
ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa.
Lämmitys- ja ilmastointilaitteet hiljenevät, mutta parissa
tunnissa asunto ei ehdi jäähtyä merkittävästi. Jääkaappi ja pakastin sammuvat
ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala
pilaantua. Varmuuden varalta lattialle voi levittää pyyhkeen mahdollisia
sulamisvesiä varten. Pakastin ei parissa tunnissa sula, jos sen ovi on kiinni.
Vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen vettä jakavat
pumput toimivat sähköllä. Tällöin kotivaraksi varattu vesi tulee käyttöön.
Katkon aikana ja sen jälkeen kannattaa laskea vettä varovasti, sillä katkon
vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen
kuumaa.
Asuinkerrostalojen sähköisissä lukitusjärjestelmissä sähkökatkot
on huomioitu suunnittelussa. Esimerkiksi yleiset elektromekaaniset lukot eivät
ole riippuvaisia verkkovirrasta. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet
toimivat varavoimalähteenä olevilla paristoilla.
Internetin ja kännyköiden toimivuudessa voi olla asunnoissa
ongelmia sähkökatkon aikana, sillä kotien wlan-laitteet ja kerrostaloissa
mahdollisesti olevat tukiasemat hiljenevät. Paristokäyttöinen radio on tällöin
hyödyllinen uutisten seuraamiseen.
3. Seuraa uutisia: Jos sähkökatkot uhkaavat,
älä mene hissiin
Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot tulevat usein yllättäen.
Tulevalle talvelle ennakoiduista sähköpulatilanteista ja niiden riskistä
pyritään tiedottamaan jonkin verran etukäteen. Aina ei ole mahdollista antaa
tietoa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta
saat tietoa näistä kiertävistä sähkökatkoista. Päivitä myös voimassa oleva
matkapuhelinnumero sähkön jakeluverkkoyhtiöllesi: tällöin useilla verkkoyhtiöllä
on mahdollisuus antaa tietoa myös tekstiviestitse sähkökatkosta.
Jos sähkökatkot ovat uutisten mukaan todennäköisiä,
kannattaa asuinkerrostaloissa välttää hissien käyttöä. Näin et jää hissiin
jumiin sähkökatkon ajaksi.
4. Hanki 72 tunnin kotivara
Pärjäisitkö kotonasi, jos sähköt, lämmitys ja vesi olisivat
poikki kolmen vuorokauden ajan? Viranomaiset suosittelevat varautumaan 72
tunnin katkoksiin kaikkina aikoina. Pitkiä katkoksia sähkön tai veden jakelussa
voi tulla eteen esimerkiksi myrskytuhojen vuoksi.
Kotivaraksi kerrostaloasuntoon tarvitaan siis vesitonkkia
tai -pulloja, paristokäyttöisiä taskulamppuja, vara-akkuja esimerkiksi
puhelimen lataamiseen sekä ruokaa, jota ei tarvitse kypsentää. Lisäksi lämpimät
peitot tai esimerkiksi makuupussit auttavat pysymään lämpimänä pidemmässä
lämmityskatkoksessa. Patterikäyttöistä radiota voi tarvita viranomaistiedotuksen
seuraamiseen, sillä matkapuhelinverkko tai internet ei välttämättä ole pitkässä
katkoksessa käytössä.
Hankkimalla kotivaran pärjää erinomaisesti myös sähköpulasta
johtuvista lyhyissä sähkökatkoissa, koska ne kestävät pari tuntia kerrallaan.
5. Tärkein kansalaistaito on pysyä
rauhallisena
Tärkein taito sähkökatkossa on pysyä rauhallisena.
Kaupungeissa sähkökatkot ovat nykyisin harvinaisia ja lyhytkestoisia, joten
tilanne on monille uusi ja voi aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta. Sähkökatkot
eivät kuitenkaan ole vaarallisia, ja niistä selvitään varautumalla hyvin.
Viranomaiset ja sähkönjakelun ammattilaiset ovat
harjoitelleet sähkökatkoja sekä sähköjen palauttamista ja hoitavat tilannetta
ammattitaitoisesti. Asukkaiden tehtäväksi jää rauhassa odottaa sähköjen
palautumista.
Lue lisää:
Astetta alemmas -kampanja: https://www.astettaalemmas.fi/
72 tunnin varautumisohjeet: https://72tuntia.fi/
Fingrid -Tietoa sähköpulasta: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/
Energiateollisuus: Kotien varautuminen poikkeuksellisiin sähkökatkoihin:
https://energia.fi/energiapolitiikka/energiansaasto/varautuminen_sahkokatkoihin
Ohjeet isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille:
Mitä jokaisen taloyhtiön kannattaa tarkistaa sähkökatkoihin varautumisessa: https://www.isannointiliitto.fi/ajankohtaista/taloyhtionvarautuminen/
Mikä sähköpula?
Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään
enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Kun kaikki muut keinot
sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi on käytetty, sähköpulassa
viimeinen vaihtoehto, on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Sähköpulariskiä
kasvattavat häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa ja pitkät tai kovat
pakkasjaksot.
Lisätietoja:
Energiateollisuus ry
Ina Lehto, p. 040 570 5589, ina.lehto@energia.fi
Isännöintiliitto
Liina Länsiluoto, p. 040 835 4900, liina.lansiluoto@isannointiliitto.fi
Suomen Kiinteistöliitto ry
Petri Pylsy, p. 09 1667 6225, petri.pylsy@kiinteistoliitto.fi
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
Mikko Somersalmi, p. 040 720 7645, mikko.somersalmi@rakli.fi
Suomen Omakotiliitto ry
Marju Silander, p. 045 7200 626, marju.silander@omakotiliitto.fi
Suomen Kuntaliitto
Vesa Peltola, p. 040 568 7145, vesa.peltola@kuntaliitto.fi
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry
Katja Kurki-Suonio, p. 050 374 7449, katja.kurki-suonio@findhc.fi
