Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo viidettä vuotta. Julkisessa keskustelussa yksi tukemisen näkökulma jää yhä liian vähälle huomiolle: maan jälleenrakennustarve on akuutti juuri nyt – ei vasta rauhan tultua. Lämmityskauden kynnyksellä tämä tarkoittaa ennen kaikkea energiansaannin turvaamista.
Venäjän järjestelmälliset iskut siviili-infrastruktuuriin ovat tehneet valtaisaa tuhoa. Noin puolet Ukrainan koko energiainfrastruktuurista on vaurioitunut tai tuhoutunut. Erityisen kriittinen tilanne on lämmöntuotannossa, jonka kapasiteetista on menetetty jo yli 67 prosenttia. Ilman sähköä ja lämpöä yhteiskunta ei ole pitkään toimintakykyinen.
Vaikka Ukraina vahvistaa ilmapuolustustaan ja tukeutuu Euroopan unionin sähköntuontiin, vaje on valtava. Maahan tarvitaan kipeästi hajautettua energiantuotantoa, kuten liikuteltavia voimaloita, muuntajia ja generaattoreita, joilla voidaan turvata sairaaloiden, koulujen ja vesihuollon kaltaiset perustoiminnot.
Suomen kokonaistuki Ukrainalle on puolustusmateriaali huomioiden ollut yli 4,6 miljardia euroa. Suomi on myös toimittanut sodan aikana satoja siviiliavun avustuskuormia. Yritysten lahjoittamilla energiasektorin laitteilla on tässä elintärkeä rooli, ja tätä työtä on jatkettava sitkeästi.
Auttamalla Ukrainaa pitämään tulevanakin talvena valot ja lämmöt päällä autamme pitämään rintaman pystyssä. Kyse on investoinnista koko Euroopan turvallisuuteen ja yhteisten arvojemme puolustamiseen.
Jukka Leskelä
toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry
Petri Vuorio
johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.9.2026
Lisätietoja lahjoitusprosessista sisäministeriön sivuilla.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
