Komissio antoi 24.6.2026 direktiiviehdotuksensa korko-rojaltidirektiivin (2003/49/EY), yritysjärjestelydirektiivin (2009/133/EY), emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU), veronkiertodirektiivin ((EU) 2016/1164), riidanratkaisudirektiivin ((EU) 2017/1852) ja FASTER-direktiivin ((EU) 2025/50) muuttamisesta (Verotuksen Omnibus – direktiiviehdotus).
Energiateollisuus kiinnittää tässä vaiheessa huomiota erityisesti paketin korkovähennysoikeuteen liittyviin kohtiin ((EU) 2016/1164).
Energiateollisuuden suurissa ja laajoissa investoinneissa tarvitaan huomattava määrä ulkopuolista rahoitusta oman pääoman lisäksi. Ulkopuolisen rahoituksen korkokustannukset ovat merkittävä kustannuserä investoijalle. Kansallisesti merkittäviä ja laajoja energiainvestointeja toteutetaan ja ylläpidetään niin energiantuotannon kuin energiaverkkojen puolella.
Vuoden 2019 alusta tehtiin kansalliseen lakiin muutoksia, joilla rajoitetaan yritysten mahdollisuutta vähentää korkoja (korkovähennysrajoitus). Lakimuutosten taustalla oli veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin ((EU) 2016/1164) voimaan saattaminen.
Lakimuutoksen sivuvaikutuksena energia-alan suuriin investointeihin tuli merkittävä kustannusten nousu vaikeuttaen myös uusien hankkeiden investointiedellytyksiä. Asia on koskenut erityisen voimakkaasti ns. Manala-yhtiöitä, jotka on perustettu toteuttamaan pitkäikäisiä ja suuria pääomia vaativia tuotantoinvestointeja, ja jotka ovat joutuneet korkovähennysoikeuden säännösten ja yhtiömuotonsa vuoksi epäedulliseen asemaan.
Keskeiset havainnot komission muutosesityksestä ((EU) 2016/1164)
Sääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle ehdotetaan rajattavan niin sanotut vähäriskisistä kolmansien osapuolien myöntämistä lainoista johtuvat korkomenot.
- Riippumattomien ns. vähäriskisten kolmansien osapuolten lainojen rajaaminen korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle (Third party loan carve-out) on erittäin kannatettavaa. Se antaisi paremmat edellytykset kansallisten suurten energia- ja ilmastopolitiikan sekä huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta tärkeiden energiainvestointien toteutumiselle.
Kolmansien osapuolien lainoissa edellytetään, että lainat käytetään lainanottavan verovelvollisen oman liiketoiminnan rahoittamiseen. Näin ollen konsernin sisäinen edelleen lainoitus (on-lending) jäisi poikkeuksen ulkopuolelle.
- Ehdotus keskittyy kelpoisiin kolmansien osapuolten velkoihin eikä ulota vastaavaa kohtelua markkinaehtoiseen sisäiseen rahoitukseen, jota käytetään keskitettyjen rahoitusrakenteiden kautta. Pidämme keskitetyn konsernirahoituksen kannalta ongelmallisena, että konsernin sisäinen lainaus jäisi säännön soveltamisalan ulkopuolelle. Konsernin sisäinen rahoitus takaa usein tehokkaan rahoituksen. Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen voi lisätä rahoituskustannuksia ja vähentää rahoitusjoustavuutta, mikä voi viivästyttää strategisesti tärkeitä energia- ja infrastruktuurihankkeita.
Korkojen rajoitussäännön osalta ehdotuksen 4 artiklassa vahvistettaisiin 30 prosentin EBITDA-raja pakolliseksi, jolloin jäsenvaltiot eivät voi asettaa alempia kynnysarvoja ylimääräisten lainakustannusten vähennyskelpoisuuden rajoittamiseksi.
- Pidämme ehdotusta kannatettavana. Yhtenäistetty sääntely lisää ennakoitavuutta ja vähentää jäsenvaltioiden erilaisista käytännöistä syntyvää monimutkaisuutta.
Komissio ehdottaa muutosta valinnaisen pitkäaikaisten julkisten infrastruktuurihankkeiden poikkeussäännöksen muotoiluun viittaamalla pitkäaikaisiin yleishyödyllisiin hankkeisiin infrastruktuurin sijaan.
- Yleishyödyllisten hankkeiden ja infrastruktuurihankkeiden valinnaisten verohuojennusten soveltamisala jää epäselväksi. Lopullisten sääntöjen tulisi kattaa tarpeeksi laajasti kriittinen energiainfrastruktuuri.
Komission ehdotuksessa on määritelty hyvin pitkät siirtymäajat ja verolainsäädännön muutokset vaativat neuvoston yksimielisen päätöksen. Käytännössä muutosten toteutuminen ehdotetuissa muodoissa on hyvin haasteellista. U-kirjelmän mukaan valtioneuvosto pitää tärkeänä, että korkovähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntely ei vaikuta kohtuuttomasti kriittisten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Kuten aiemmin todettu, tämä ei toteudu Suomessa tällä hetkellä.
– Komission ehdotusten toteutumiseen liittyvä merkittävä epävarmuus ja pitkät siirtymäajat korostavat tarvetta toteuttaa kansallinen hanke (VM026:00/2025 ja VN/7982/2025) ripeästi tämän hallituskauden aikana, jotta korkovähennysoikeus voidaan mahdollistaa paremmin suurille huoltovarmuuskriittisille energiahankkeille.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Energiaverotus, tuet ja tukijärjestelmät, rahoitus, T&K&I