Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille
On hyvä, että haavoittuviin kotitalouksiin ja haavoittuviin mikroyrityksiin, joilla on kohonnut riski energiaköyhyyteen tai rajalliset mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevia energiapalveluja ja tukijärjestelmiä kohdistetaan neuvontapalveluja ja että suunniteltu toteutus tapahtuu jo käytössä olevaa neuvontajärjestelmää hyödyntämällä. Kuitenkin on hyvä tunnistaa, että näiden neuvontapalvelujen tulee olla luonteeltaan käytössä olevaa yleistä neuvontaa kattavampia, jotta neuvonta ei jää vain neuvonnan tasolle, vaan se johtaa myös energiatehokkuutta parantaviin toimiin kohderyhmässä. Kohderyhmä tulee edellyttämään neuvonnalta konsultoivampaa roolia ja tukea neuvonnalta koko hankintaprosessin aikana, joten neuvonnan luonteen on oltava merkittävästi nykytasoista kehittyneempää, jotta se johtaa toimenpiteisiin ja neuvonnan rahoituksella saavutetaan tavoitellut päästövähennystoimet.
Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille
Lämmitystavan vaihtoon, kaukolämpöön, maalämpöön tai vesi- ja ilmalämpöpumppujärjestelmään, tukea tulee ohjata vain silloin, kun luovutaan fossiilista polttoainetta tällä hetkellä käyttävästä rakennuskohtaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tällä rajauksella uusi tuki olisi myös linjassa kesäkuussa 2026 lausunnoilla olleen asuinrakennusten korjausavustuksen kanssa.
Ehdotamme, että toimenpiteistä poistetaan ”Lämmitysmuodon vaihto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen”. Tämän toimenpiteen muotoilu on liian yleinen, ja soveltuvin osin se sisältyy jo kahteen seuraavaan toimenpiteeseen, ”polttoon perustuvan lämmityksen ja suoran sähkölämmityksen korvaaminen lämpöpumppuratkaisuilla tai kaukolämmöllä” ja ”aurinkosähkön tai -lämmön asentaminen”.
Ehdotamme, että lisäksi avustuskelpoiseksi toimeksi lisätään ”sähköautojen latauspisteiden rakentaminen asunto-osakeyhtiön omistamille parkkipaikoille”. Kotilatauksen saatavuus on merkittävä este sähköisen liikenteen yleistymiselle ja siten fossiilisista polttoaineista irtautumiselle. Kotilatauslaitteiden asentamiseen taloyhtiöissä liittyvät samat haasteet kuin energiatehokkuusremontteihin.
Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille
Lämmitystavan vaihtoon, kaukolämpöön, maalämpöön tai vesi- ja ilmalämpöpumppujärjestelmään, tukea tulee ohjata vain silloin, kun luovutaan fossiilista polttoainetta tällä hetkellä käyttävästä rakennuskohtaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tällä rajauksella uusi tuki olisi myös linjassa kesäkuussa 2026 lausunnoilla olleen asuinrakennusten korjausavustuksen kanssa.
Ehdotamme, että toimenpiteistä poistetaan ”Lämmitysmuodon vaihto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen”. Tämän toimenpiteen muotoilu on liian yleinen, ja soveltuvin osin se sisältyy jo kahteen seuraavaan toimenpiteeseen, ”polttoon perustuvan lämmityksen ja suoran sähkölämmityksen korvaaminen lämpöpumppuratkaisuilla tai kaukolämmöllä” ja ”aurinkosähkön tai -lämmön asentaminen”.
Ehdotamme, että lisäksi avustuskelpoiseksi toimeksi lisätään ”sähköautojen latauspisteiden rakentaminen asunto-yhteisön omistamille parkkipaikoille”. Kotilatauksen saatavuus on merkittävä este sähköisen liikenteen yleistymiselle ja siten fossiilisista polttoaineista irtautumiselle. Kotilatauslaitteiden asentamiseen asunto-yhteisöissä liittyvät samat haasteet kuin energiatehokkuusremontteihin.
Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland
Ei kommentteja
Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille
Pidämme tervetulleena, että romutuspalkkio kattaisi myös leasing-mallin ja käytettynä hankittavat sähköautot. Lisäksi olisi perusteltua hyväksyä tukikelpoisiksi hankinnoiksi erilaiset sähkökäyttöiset kevyet kulkuneuvot ja sähköavusteiset polkupyörät. Tämä voisi mahdollistaa useammalle vähävaraiselle kotitaloudelle irtautumisen polttomoottoriautosta ja kattamaan liikkumisen tarpeet päästöttömästi.
Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille
Pidämme tervetulleena edistää mikroyritysten käyttämän kaluston uudistamista päästöttömäksi ja näin myös alentaa näille yrityksille fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Monet mikroyritykset käyttävät kevyemmän ajoneuvoluokan pakettiautoja toiminnassaan, ja pitäisimme perusteltuna laajentaa hankintatukea kattamaan myös mikroyritysten pakettiautohankinnat.
Alueellisen joukkoliikenteen tuki
Ei kommentteja
Kutsuliikenteen tuki
Ei kommentteja
Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit
Ei kommentteja
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset
Ei kommentteja
Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin
Energiaköyhyys määritellään suunnitelmassa varsin laveasti. Käytännössä energiansaatavuudesta huolehditaan Suomessa yleisen sosiaaliturvan kautta, eikä siten varsinaista tarvetta erilliselle sosiaaliperusteiselle energia-avustukselle ole. Voidaan kuitenkin ajatella perustetun sosiaalisen ilmastorahaston osaltaan kattavan yleisen sosiaaliturvan kautta saatavaa tukea.
On huomattavaa myös, etteivät pelkästään korkeat energia- tai liikkumiskustannukset tarkoita, että kotitalous olisi energiaköyhä. Olennaista on, miten paljon kotitaloudelle jää varoja muuhun elämiseen välttämättömien energia- ja liikkumiskustannusten tultua katetuksi. On toisaalta selvää, ettei tuen kohdentumista myös muille kuin vähävaraisille voi kaikissa tapauksissa estää. Suunnitelmassa kuitenkin energiaköyhyys on määritelty tarpeettoman laveasti ja esitämme sitä muutettavaksi seuraavasti:
”Energiaköyhyydelle haavoittuva on henkilö, joka on pienituloinen vuokra-asukas
tai joka asuu taloyhtiössä alueella, jossa asukkaiden tulotaso ja asuntojen hintataso ovat huomattavasti koko maan keskiarvoja alhaisemmat tai joka asuu rakennuksessa, joka on energiatehokkuudeltaan heikkotasoinen tai riippuvainen runsaasti energiaa kuluttavista lämmitysmuodoista tai fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta lämmityksestä ja jolla energiakustannusten jälkeen muuhun elämiseen jäävä varallisuus on riittämätön.”
Liikenneköyhyyden osalta pienituloisuuden vaikutus on paremmin huomioitu.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Ilmastopolitiikka, päästökauppa
- 24.6.2026 Synkistely ei pysäytä energiasiirtymää
- 13.11.2025 Minkälainen on uusi EU:n ilmastolaki?