Kaukolämmön yhteistuotantolaitoksien tuotantomäärät ovat laskeneet voimakkaasti
Muutokset sähkömarkkinassa, tuotantomuotojen kannattavuudessa sekä laajemmin toimintaympäristössä ovat johtaneet siihen, että yhteistuotantolaitoksia on lämmön kysynnän kattamiseksi korvattu sekä lämpölaitoksilla että enenevissä määrin myös sähköisellä lämmöntuotannolla. Tulevaisuudessa sähköisen lämmöntuotannon osuuden odotetaan kasvavan entisestään.
CHP-voimalaitoksetovat aiemmin toimineet peruskuormaa tuottavina laitoksina kaukolämpöjärjestelmissä ja myös merkittävänä osana sähkön peruskuorman tuotantoa. Kaukolämpölaitoksien yhteistuotannolla tuotetun lämpö- ja sähköenergian määrä on vähentynyt jo pitkään ja erityisen merkittävästi 2020-luvulla. Samaan aikaan myös teollisuuden CHP-tuotanto tuottama sähkö on ollut lievässä laskussa. Vuodesta 2015 CHP:lla tuotetun sähkön määrä on laskenut noin 19 TWh:sta noin 12 TWh:iin vuonna 2024. Alla olevista kuvista on nähtävillä erityisesti kaukolämpö-CHP-laitosten laskenut käyttöaste sekä teollisuuden yhteistuotantolaitosten pienempi pudotus.
- Vuodesta 2015 huippukuorma laski noin 3,2 GW:stä noin 2,5 GW:een vuonna 2024.
- Vuonna 2015 50 % ajasta kuorma oli yli 1,45 GW, ollen noin 45 % vuoden huippukuormasta. Vuonna 2024 vastaavat luvut olivat 0,46 GW ja 19 %.
- Sekä huippukuorman että kapasiteetin huipunkäytössä merkittävä lasku.
- On kuitenkin hyvä huomata, että tämä muutos ei koske kaikkia laitoksia tasaisesti, vaan vaihtelee laitoksittain.
- Vuoden 2015 1,4 GW huippukuorma on säilynyt lähes samalla tasolla vuonna 2024.
- Vuonna 2015 teho ylitti 50 % ajasta 1,00 GW, ollen noin 71 % vuoden huippukuormasta. Vastaavat luvut olivat vuonna 2024 0,73 GW ja 53 %. Myös matalan tehon tuntien tehot laskivat merkittävästi.
- Teollisuuden CHP-tuotantoon voivat vaikuttaa myös eri sektorien suhdanteet.
Selvityksessä tarkasteltiin laitoksiin vaikuttavan toimintaympäristön eri teemoja ja kartoitettiin laitosten tulevaisuutta
Selvityksessä kartoitettiin koko Suomen teollisuuden ja kaukolämmön CHP-tuotannon tulevaisuutta noin vuoteen 2035. Vaikka CHP-sähköllä on ollut merkittävä rooli sähköntuotannossa, ei ollut riittävän selvää käsitystä siitä, kuinka paljon ja millä aikavälillä CHP-tuotantoa poistuu energiamarkkinoilta. On myös huomattavaa, että vaikka asennettua kapasiteettia on ollut olemassa, CHP-laitoksissa tuotetun sähkön määrä on laskenut vuosi vuodelta ja laitoksien huipunkäyttöajat ovat näin ollen pienentyneet.
Tavoitteena oli myös muodostaa käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat CHP-tuotannon poistumaan tulevaisuudessa sekä siitä, millä aikavälillä vielä teknistä käyttöikää omaava CHP-tuotanto mahdollisesti poistuu käytöstä. Lisäksi selvitettiin laitoksien roolia häiriötilanteissa sekä luotiin kuvaa CHP-tuotannon määrän ja roolin kehityksestä alueellisesti. Työn toteutuksessa otettiin huomioon rajoitteet tietojen jakamisen ja keruun osalta.
Jo nykyisellään erityisesti kaukolämmön CHP-tuotanto korostuu vähätuulisina hetkinä. Tammikuussa 2026 tuulivoimantuotanto oli erittäin vähäistä Suomessa noin kuuden päivän ajan, joista noin kolmen päivän ajan tuotanto oli jopa alle 100 MW (noin 1 % tuulivoimakapasiteetistä). Tällöin Suomessa oli kylmää ja vähätuulista, minkä lisäksi tuulivoiman osalta tilannetta haastoivat raportoidusti myös jäätymisolosuhteet. Kuvasta nähdään, kuinka tätä ajanjaksoa edeltäneinä päivinä tuulivoiman tuotanto oli ollut korkealla ja kaukolämmön CHP-tuotanto oli joustanut alaspäin. Tuulivoimatuotannon vähenemisen jälkeen kaukolämmön CHP-tuotannon huipputehot nousivat noin 2,4 GW:een, kun muutamaa päivää aiemmin teho oli ollut alimmillaan vain noin 0,3 GW. Nopea ylösajo osoittaa kaukolämmön CHP-tuotannon joustokykyä tämänkaltaisten vähätuulisten hetkien varalta. CHP-kapasiteetin väheneminen asettaisi lisähaasteen tämänkaltaisina hetkinä. Toisaalta tarkasteltava ajanjakso muistuttaa myös siitä, että CHP-tuotanto ei enää toimi tasaisena peruskuormana, vaan toimijat ovat muuttaneet ajotapojaan joustavammiksi.
CHP-laitosten toimintaympäristö on haastava ja tulevaisuus riippuvainen useista tekijöistä
Selvitys vahvisti olemassa olevia ja tilastoistakin nähtävissä olevia kehityskulkuja CHP-kapasiteetista. Selvityksen perusteella jopa kolmannes nykyisestä (0,8–2,1 GW) CHP-tuotantokapasiteetista olisi alasajouhan alla seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Erityisen uhan alla ovat suuremmat, sähkömarkkinoiden vaikutuksille alttiit, kaukolämmön CHP-lämpövoimalaitokset ja kaasukombivoimalaitokset. Vastaavasti taas teollisiin prosesseihin integroitujen laitosten, kuten soodakattiloiden sekä myös jätevoimalaitoksien edellytykset näyttävät hieman paremmilta, mutta alueelliset ja toimijakohtaiset erot voivat olla merkittäviä.
 |
|
Selvityksen mukaan CHP-laitoksien näkymiä heikentävät erityisesti taloudelliset seikat ja vaihtoehtoisten tuotantomuotojen halvemmat tuotantokustannukset. Taustalla laitoksien säilymisen puolesta puhuvat muut tekijät. Näitä ovat esimerkiksi toimitus- ja huoltovarmuustekijät, kuten CHP-tuotannon kyky toimia joustavana ja säävarmana sähkön ja lämmön tuotantomuotona.
- Regulaatio haastaa fossiilisten polttoaineiden suoraa energiakäyttöä jatkossakin. Jäteregulaation ja päästökauppa voivat vähentää jätteenpolton houkuttelevuutta.
- Biomassan hinta ja mahdolliset poliittiset toimet (esim. verotus) voivat haastaa biomassalaitoksia. Saatavilla olevan jätteen määrän laskun odotetaan olevan maltillista, joskin esimerkiksi porttimaksuissa voidaan nähdä kiristyvää kilpailutilannetta.
- Sähkön matalalle hinnalle ja sähkömarkkinalle vähemmän alttiita tuotantomuotoja ovat vahvasti teollisiin prosesseihin integroituneet laitokset ja jätteenpoltto.
- Vaihtoehtoiset lämmönlähteet haastavat vähiten soodakattiloita ja fossiilisia sivuvirtoja hyödyntäviä laitoksia.
- Suuremmissa kaukolämpöverkoissa on paremmat mahdollisuudet muodostaa toimitusvarma lämmöntuotanto vaihtoehtoisista lämmönlähteistä.
Arvioinnin perusteella säilymistä puoltavia tekijöitä on erityisesti soodakattiloilla ja jätteenpoltolla. Haastavimmalta tilanne näyttää suurempien kaukolämpö- ja kaasukombilaitosten kannalta.
jatkuvuudelle ja rooli sähköjärjestelmän häiriötilanteissa perustuen selvitykseen.
Muuttuva markkina haastaakin toimijoiden toimintatapoja sekä laitoksien teknisiä kyvykkyyksiä. Selvityksen perusteella CHP-tuotannon arvonmuodostus on siirtymässä peruskuormantuotannosta osaksi laajempaa tuotantoportfoliota, aiempaa joustavampaan ajotapaan ja vaihtoehtoisille markkinapaikoille.
Selvityksessä tuli ilmi myös alueelliset erot: Suomen eteläisillä ja läntisillä alueilla sijaitsee enemmän haastavassa asemassa olevia suuria CHP-laitoksia. Vastaavasti taas pohjoisen ja itäisen suomen alueella näkymät ovat paremmat muun muassa suhteellisesti suuremman metsäsektorin roolin myötä.
Alueiden kehitysnäkymät eroavat
Länsi- ja Etelä-Suomessa on nykyisellään merkittävä määrä erityisesti kaukolämmön, mutta myös teollisuuden CHP-kapasiteettia. Näillä myös laitoksien ja kaupunkialueiden koko on pohjoista ja itää suurempi.
1) Energiaviraston voimalaitosrekisteriin perustuen, kesäkuu 2025
Lännessä ja etelässä tuotantoa haastavat suuret laitoskoot ja vaihtoehtoiset tuotantomuodot.
Kaukolämmön CHP-tuotanto
- Laitoskoot ovat suuria ja nykyinen markkina haastaa sähkömarkkinoille alttiita laitoksia sekä kaasuturbiineja
- Metsäsektorin rooli on alueella vähäisempi
- Vaihtoehtoiset sähköiset tuotantomuodot kilpailukykyisiä ja hukkalämmönlähteitä odotetaan syntyvän alueelle jatkossakin (mm. datakeskukset)
Teollisuuden CHP-tuotanto
- Sekä metsäteollisuuden että prosessilämmön tuotantolaitoksia.
- Prosesseihin integroimattomien laitoksien osalta vaihtoehtoiset tuotantomuodot haastavat CHP-tuotantoa.
Idässä ja pohjoisessa edellytykset CHP-tuotannon jatkuvuudelle ovat länttä ja etelää paremmat.
Kaukolämmön CHP-tuotanto
- Laitoskoot ja verkkoalueet ovat maltillisia
- Metsäsektorin rooli on alueella suurempi
- CHP-tuotannon kanssa kilpailevia hukkalämmön lähteitä odotetaan muodostuvan alueelle hieman länttä ja etelää vähemmän.
Teollisuuden CHP-tuotanto
- Sekä metsä- että metalliteollisuuden CHP-tuotantoa
- Moni tuotantolaitos varsin integroitunut tuotantoprosessiin: metalliteollisuuden fossiiliset sivukaasut ja metsäteollisuuden integraatit.
Yhteenveto
Muutokset haastavat laitoksia mukautumaan joustavaan toimintaan. Vaikutukset riippuvat kuitenkin laitoksesta ja toimintaympäristöstä.
- Tuulivoiman ja aurinkovoiman merkitys sähköjärjestelmässä on ollut kasvussa ja oletetaan kasvavan myös tulevaisuudessa.
- CHP-tuotannon määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä lämpölaitosten että vaihtoehtoisten lämmönlähteiden käyttöönoton myötä.
- Erityisesti kaukolämmön CHP-tuotannon on pitänyt sopeutua muuttuvaan sähkömarkkinaan ajotavan ja teknisten edellytysten osalta.
- CHP-tuotannon roolissa korostuu joustokyky sekä markkinoiden että häiriötilanteiden näkökulmasta.
Keskeiset johtopäätökset
Merkittävä määrä saatetaan ajaa alas seuraavan kymmenen vuoden aikana. Selvityksen perusteella erityisesti taloudelliset tekijät haastavat CHP-tuotannon asemaa ja jopa noin kolmasosa CHP-kapasiteetistä on alasajouhan alla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin toimitusvarmuus ja CHP-tuotannon laajempi rooli osana tuotantoportfoliota rajoittavat laitoksien alasajoa puhtaasti taloudellisista syistä.
CHP-tuotannon asema kehittyy eri suuntiin eri maantieteellisillä alueilla. CHP-tuotannon näkymät poikkeavat eri alueilla mm. laitostyyppien ja alueellisten ominaisuuksien, kuten kaupunkialueiden koon ja metsäsektorin merkityksen vaikutuksesta. Pohjoisessa ja idässä CHP-laitoksien elinkaari näyttää positiivisemmalta kuin etelässä ja lännessä.
Laitoksien tulevaisuuden näkymät vaihtelevat merkittävästi laitostyypeittäin. Tulevaisuuden näkymien osalta vaihtelua on sekä kaukolämmön että teollisuuden välillä, mutta myös erilaisten laitoksien välillä näissä kategorioissa. Näkymät ovat positiivisimmat teollisiin prosesseihin integroitujen laitosten ja jätteenpolton osalta. Suurempien kaukolämpö- ja kaasukombilaitosten tulevaisuus näyttää haastavimmalta.
Laitoksien tulevaisuuden roolissa ja tulonmuodostuksessa korostuu joustavuus.Vaihtelevan sähköntuotannon ja sähköisen lämmityksen kasvaessa CHP-tuotannon rooli säädettävänä tuotantomuotona korostuu markkinoilla ja häiriötilanteissa. Laitoksien joustavampi käyttö osana monipuolistuvaa portfoliota ja laajempaa tulonmuodostuslogiikkaa haastavat laitoksien tekniikkaa ja kunnossapitoa sekä organisaatioita ja toimintatapoja.
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Lämpöhuollon huoltovarmuus
Sähköhuollon huoltovarmuus
Bioenergia, jätteen energiakäyttö
Edunvalvonta, energiantuotanto, ilmastopolitiikka, sähköntuotanto, tuotantomuodot