COP29: Tulokset laihoja, rahoitus sentään eteni

Tiedotteet

Julkaistu: 24.11.2024

Odotukset Bakun ilmastokokoukselle eivät olleet korkealla ja lopputulema jäikin laihaksi. Ilmastorahoituslupaus kolminkertaistettiin nykyisestä, mutta uusista ilmastonmuutoksen hillinnän kirjauksista ei kyetty sopimaan.

Kokouksessa suurimman huomion vei riitely rahasta. Kehittyvät maat painottavat länsimaiden vastuuta ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, ja edellyttävät rahoitusta paitsi ilmastonmuutoksen hillintätoimiin, myös siitä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kehittyneet maat puolestaan alleviivaavat hillintätoimien tärkeyttä.

”Nyt sovittu rahoituksen taso on selkeä tasonkorotus aiempaan. On tervetullutta, että varakkaampien kehittyvien maiden, kuten Kiinan, osallistuminen rahoitukseen jatkossa mainitaan nyt ainakin vapaaehtoisena. Tämä on myös Kiinan etu, sillä ilmastorahoitus kehittyville maille edistää Kiinan teknologiavientiä niihin”, huomauttaa Energiateollisuus ry:n ekonomisti ja ilmastoasiantuntija Petteri Haveri.

Rahoituksen lisäämistä ja ilmastotoimien vauhdittamista tulevaisuudesta edesauttaa myös edistys Pariisin sopimuksen artikla 6:n pelisäännöistä. Artikla käsittelee maiden mahdollisuutta täyttää omia ilmastositoumuksiaan toisissa maissa toteuttavilla päästövähennyksillä.

Varsinaisista päästösitoumuksista tai fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta Bakussa ei edetty. Tämä oli pettymys, joskin odotettuakin, ja huomio kääntyy jo nyt seuraavaan, Brasilian Belemissä ensi syksynä pidettävään COP30-kokoukseen. Belemin kokouksessa käsittelyssä ovat maiden päivitetyt ilmastositoumukset ja niiden riittävyys Pariisin sopimuksen tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.T

”Tarve vähentää päästöjä ei häviä, vaikkei jokaista COP-kokousta voisi pitää kaikkein onnistuneimpana. Mikä tänään jätetään tekemättä, on huomenna joka tapauksessa edessä. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista sähköön ja investoinnit teollisuuden vähähiilistämiseen ovat Suomen kilpailuetu nyt ja jatkossa”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.