Monessa EU-maassa lämmitysjärjestelmät perustuvat maakaasuun, jolla on etuoikeutettu asema myös joidenkin maiden lainsäädännössä. Kaukolämpö nähdään mahdollisuutena vähentää lämmityksen päästöjä ja samalla jatkaa Venäjän hyökkäyssodan käynnistämää irrottautumista kaasuriippuvuudesta. Venäläisen kaasun osuus on jo pudonnut vähäiseksi läntisessä Euroopassa, ja useat maat ovat irrottautuneet siitä kokonaan.
”Puheenjohtajuus on mielenkiintoinen vaikuttamisen paikka historiallisessa saranakohdassa, kun samanaikaisesti irrottaudutaan Venäjästä ja ajetaan lämmityksen päästöjä alas myös muualla Euroopassa”, Kerttula toteaa.
”Järjestö on vienyt määrätietoisesti kaukolämpöä poliittiselle agendalle ja juuri nyt on aika alkaa vaikuttaa vaalien jälkeen valittavan uuden komission ohjelmaan. Meillä on tässä tehtävä”, Kerttula jatkaa.
EHP on perustettu vuonna 1954, pian EU:n lähtölaukauksena pidetyn Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisen jälkeen. Järjestön alkuperäisenä tarkoituksena oli organisoida yhteistyötä tullittomilla eurooppalaisilla energiamarkkinoilla. Nyt hiilestä halutaan eroon ja yhteistyön painopiste on siirtynyt päästöjen vähentämiseen. Monessa EU-maassa fossiilisilla polttoaineilla on edelleen merkittävä rooli energiantuotannossa. Järjestö on sitoutunut Pariisin sopimuksen hiilineutraalisuustavoitteisiin. Monissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, tavoitetaso on tuntuvasti sovittua kunnianhimoisempi.
”Pohjoismaat näyttävät suuntaa muulle Euroopalle sekä kaukolämmön määrässä, että vähäpäästöisyydessä, ja tämän takia on erityisen ilahduttavaa saada uusi puheenjohtaja juuri Suomesta”, toteaa EHP:n toiminnanjohtaja Aurélie Beauvais.
”Tärkeä tehtävämme on raivata lainsäädännöllisiä hidasteita kaukolämmön tieltä, ja suomalainen EU-vaikuttamisen kokemus on tärkeä lisäresurssi työhömme.”
Asiantuntijamme tällä aihealueella
Verkot, palvelut, kaukolämpö
