Suomalaisen sähkön hinta yhä enemmän omissa käsissä, myös kovilla pakkasilla

Tiedotteet

Julkaistu: 4.1.2024

Suomi on irronnut Keski-Euroopan hintakehityksestä kasvaneen oman tuotannon myötä. Sähkön keskihinta oli 56,5 €/MWh vuonna 2023. Kalleimmat kuukaudet olivat elokuu, marraskuu ja joulukuu, halvimmat vastaavasti toukokuu, syyskyy ja lokakuu. Tuulivoiman osuuden kasvu on lisännyt sähkön hintavaihteluita, jotka nousivat uudelle tasolle. Lisääntynyt tuulivoima ja Olkiluoto 3:n valmistuminen heikensivät sähkön hinnan kytköstä Keski-Eurooppaan.

Tänään sähkön hinta on korkealla tasolla, keskimäärin 228€ / MWh. Hintapiikki johtuu korkeasta kulutuksesta, joka on viimeksi ollut yhtä kovalla tasolla vuonna 2016. Markkinat kuitenkin toimivat, sähköä riittää, tuotanto ja tuonti vastaavat kysyntään. Pakkasjakso jatkuu, mutta loppuviikkoa kohden kasvava tuulisuus lisää sähkön tarjontaa.

”Hetkellisestä hintahuipusta huolimatta sähkön hintakriisi on taittunut”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Sähköjärjestelmän ominaisuuksiin kuuluu, että kun kysyntä nousee huipputasolle, hinnat seuraavat perässä. Alas tullaan sitten, kun pakkanen vähän hellittää.”

Viime vuoden aikana suomalainen sähkö oli toiseksi halvinta Euroopassa, ilmenee Energiateollisuuden julkistamista tilastoista. Sähkön hinta on noudattanut Tukholman alueen sähkön hintaa, joka oli vuoden 2023 osalta aavistuksen halvempi kuin Suomen hinta. Merkittävänä poikkeuksena Suomen ja Tukholman alueen yhtenäisiin hintoihin oli elokuu, jolloin kaksi ydinvoimalayksikköä oli pois tuotannosta, tuuli vähän, eikä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ollut lämpimän vuodenajan vuoksi tarjolla. Lisäksi siirtoyhteydet Ruotsiin toimivat vajaateholla. Ruotsissa sähkömarkkinat jakautuvat puutteellisten siirtoyhteyksien takia neljään hinta-alueeseen, joista halvin on pohjoisessa, kallein eteläisimmässä Ruotsissa.

”Vuosi sitten syksyllä toteutuneet tuulivoimainvestoinnit, Olkiluoto kolmosen valmistuminen ja erinomaiset maan sisäiset siirtoyhteydet palauttivat Suomen edullisen sähkön maaksi”, Leskelä toteaa.

”Kaiken a ja o on jatkossa se, että investointiedellytyksistä pidetään huolta. Jos luvitus on sujuvaa ja verotus ja muu sääntely kannustavaa, puhdasta sähköä riittää yhteiskunnan sähköistymiseen ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin”, Leskelä jatkaa.

Sähkön hinnanmuodostukseen vaikuttavat sähkön tuotanto, sen kysyntä ja kansainväliset siirtoyhteydet. Vuosi 2022 osoitti, että tuotantoa tulee, jos on tarvetta. Vuoden 2023 aikana on tehty vähemmän sähköntuotannon investointipäätöksiä, koska sähköä on ollut riittävästi tarjolla ja kysyntä on laskenut. Sähköä on säästetty, ja lisäksi energiaa on tarvittu vähemmän teollisuuden suhdanteiden takia.

Olkiluoto 3 toi kaivattua volyymiltaan tasaista perusvoimaa markkinoille. Tuulivoiman tarjonnan tuntuva kasvu toi paitsi lisää tehoa tuotantoon, myös ennennäkemätöntä lyhyen aikavälin vaihtelua sähkön hintaan. Enimmillään tuulivoiman tarjonta kyllästi markkinat niin, että sähkön hinta painui negatiiviseksi. Miinusmerkkisiä hintoja oli yhteensä 467 tunnin aikana, kun edellisenä vuonna niitä oli 27, ja sitä edellisenä 5. Vuoden 2023 aikana keskimäärin joka yhdeksästoista tunti sähköenergia oli pörssisähköasiakkaalle ilmaista, jos sähköveroa ei huomioida.

Viime talvena sähkön hinta heitteli myös kaasun maailmanmarkkinahintojen mukana. Nyt kaasun vaikutus sähkön hintaan on hyvin vähäinen ensinnäkin siksi, että kaasun hinta on laskenut, ja toisekseen siksi, että Suomen oma sähköntuotanto riittää aika hyvin vastaamaan kysyntään, joten kalliimpaa tuontisähköä tarvitaan vähemmän. Suomi oli vielä kaksi vuotta sitten Euroopan suurimpia sähkön tuojia, nyt olemme keskimäärin omavaraisia.

Myös sähkön kuluttajahinnat ovat laskeneet lähelle sähkön hintakriisiä edeltävää aikaa. Samalla kuluttajamarkkinoille on tullut uutta joustoa, ja tarjolla olevien sähkösopimusten valikoima on kasvanut.

Pörssisähköasiakkaiden lisääntyminen ja sähkökattiloiden yleistyminen kaukolämmityksessä tarjoavat uudella tavalla kysyntäjoustoa, joka aikaa myöten myös tasoittaa sähkön hintaa.

”Sähköä ei kannata tuhlata silloinkaan kun se on kallista, mutta kiukaat, sähköautojen lataus ja sähkökattilat mahdollistavat markkinoiden osittaisen tasapainottamisen”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

”Sopimusvalikoiman ja pörssisähkön asiakkaiden määrän kasvua on syytä tervehtiä ilolla. Energiamurros tarvitsee aktiivisia energiakansalaisia, ja heitä on kaikesta päätellen yhä enemmän tarjolla”, Salomaa jatkaa.

Pakkaspäivinäkin yhteiset sähkömarkkinat toimivat hyvin ja sähköä riittää, vaikka Venäjän-tuonti on loppunut.