Ratkaisut kestävyyshaasteisiin

Monimuotoinen luonto voi menestyä myös energiaverkkojen ja -tuotannon ympäristössä, kun toimitaan sopusoinnussa ja paikallisia olosuhteita vaalien.

Havupuun taimi metsässä.

Irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja niiden tuotantoketjuista on energia-alan suurin ympäristöteko. Ilmastonmuutoksen hillintä torjuu tehokkaasti luontokatoa.

Luontoarvoista huolehditaan riippumatta siitä, päädymmekö Euroopan mestariksi vai tekemään sisukkaan suorituksen. Haasteen mittasuhteet ja ratkaisutavat ovat osin erilaiset. Vahvan talouskasvun Suomessa energiajärjestelmä on isompi, mutta myös mahdollisuudet torjua ja kompensoida luontovaikutuksia ovat suuremmat.

Maankäyttö on keskeinen luontovaikutusten määrittäjä. Tuulivoimalat ovat aiempaa isompia. Siksi ne vaativat vähemmän kokonaispinta-alaa luonnossa, ja luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita on voitu välttää. Lisääntyneen ydinvoiman vähäinen tilantarve on pienentänyt energian maankäyttövaikutuksia.

Monimuotoinen luonto voi menestyä myös energiaverkkojen ja -tuotannon ympäristössä, kun toimitaan sopusoinnussa ja paikallisia olosuhteita vaalien.

Energian tuotantoon ja jakeluun tarvittavat pinta-alat vuonna 2040

  • 1,7 % Suomen pinta-alasta on alle 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta – vastaa Kuusamon kokoista aluetta
  • 0,4 % on sähköjohtojen alla tai maakaapeleiden päällä – vastaa Hyrynsalmen kokoista aluetta
  • 0,3 % Suomen metsäalaa vastaava määrä puuenergiaa otetaan teollisuuden sivuvirroista kaukolämmöksi ja sähköksi – vastaa Hartolan kokoista aluetta
  • 0,05 % Suomesta on aurinkovoiman käytössä – vastaa Kustavin kokoista aluetta.
Kuva, joka näyttää energian tuotantoon ja jakeluun tarvittavat pinta-alat Euroopan mestari -skenaariossa Suomen kartalla eri kuntien kokoisina.

Euroopan mestarin energiajärjestelmä on kestävä ja resilientti

Suomi on energiaomavarainen toimija Euroopan energiamarkkinoilla monimuotoisen energiajärjestelmänsä turvaamana. Kilpailukykyinen kustannustaso muodostuu tuulivoimasta tärkeimpänä sähköntuottajana ja sen vaihtelun tasapainottamisesta. Taloudellisesti vahva Suomi huolehtii turvallisuudesta ja on sosiaalisesti yhtenäinen.

Energian luontovaikutuksien huomioimiseen on panostettu suunnittelussa ja luvituksessa. Vaikutusten minimoinnin jälkeen jäljelle jääneet vaikutukset on kompensoitu. Vaelluskalojen lisääntyminen on mahdollista useimmissa vesivoimavesistöissä erilaisten ohitusratkaisujen ansiosta. Käyttötarkoituksensa menettäneitä patorakenteita on purettu.

Sähköverkkoja on rakennettu suunnitelmallisesti maankäytön tarvetta minimoiden ja luonnon pirstaloitumista välttäen. Monimuotoiset kedot, perinneympäristöt ja kosteikot kukoistavat johtoalueilla.

Energiantuotantomuotojen ja verkkojen vastuullisuuden ja hyötyjen ansiosta niillä on vahva yleinen tuki. Tämä on näkynyt sääntelyn johdonmukaisuutena.

Metsäpolttoaineet kaukolämmön ja sähkön tuotantoon saadaan teollisuuden sivuvirroista, ja niiden käyttö on vähentynyt. Teollisuus noudattaa puunhankinnassaan monimuotoisuuden huomioivia metsänhoitotapoja arvoalueiden turvaamiseksi. Ojitusta on vähennetty, lahopuun määrä on kasvanut, metsien ikärakenne on monipuolinen ja korjuusta jää aiempaa pienemmät jäljet.

Sisukas suorittajakaan ei jätä luontoa pulaan

Yhteistyössä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa Suomi on pääosin energiaomavarainen, ja energiaturvallisuudesta on huolehdittu. Suomi ei ole onnistunut kilpailemaan uuden sähköntuotannon ja kulutuksen investoinneista, ja asiakkaat ovat keskenään osin eriarvoisessa asemassa energiamarkkinoilla.

Energian luontovaikutuksia on torjuttu vapaaehtoisin ja pakottavin toimin, osin investointeja rajoittaen. Euroopassa sovitut luonnon tilan vähimmäistavoitteet on saavutettu. Yhtiöillä on hyviä esimerkkejä paikallisista luontohankkeista. Energiantuotannon ja verkkojen hyväksyttävyydestä käydään vilkasta keskustelua.

Asiakas hyötyy hyvän kierteestä

Energiamurros ei synny ilmaiseksi, mutta sen tekemättä jättäminen olisi mittaamattoman kallista. Menestyvään Suomeen on sijoittunut kokonaan uusia energiankäyttäjiä, jotka kantavat osansa tuotanto- ja verkkoinvestointien kustannuksista. Vahva talous mahdollistaa hyvinvointivaltion palvelut heikommassa asemassa olevista huolehtimiseksi.

Teollisuus osallistuu aktiivisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainon hakemiseen. Asiakkaat voivat hyödyntää hintavaihtelua sopimusmallien, oman energiantuotannon, varastojen ja kulutusohjauksen automatiikan avulla. Lisäksi kotitaloudet ja yritykset voivat valita itselleen sopivan tavan suojautua hintavaihtelun riskeiltä. Energiayhtiöt toimivat näissä asiakkaiden kumppaneina.

Sisukkaan suorittajan Suomi ei ole houkutellut energiankäyttöinvestointeja, joten sähköntuotantoa, joustoja ja varastoja tarvitaan vähemmän.

Kuvio, joka näyttää miten asiakkaat hyötyvät energiamurroksen hyvän kierteestä:
Sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvun myötä hintavaihtelu lisääntyy.
Hintavaihtelu kannustaa lisäämään kulutuksen ja tuotannon joustoja sekä energiavarastoja.
Puhtaan sähköntuotannon kilpailukykyisen hinnan ansiosta energiakustannukset pysyvät kohtuullisina. 
Eurooppalaisittain kilpailukykyinen energian hinta houkuttelee Suomeen teollisuutta ja palveluita. 
Energian kysynnän kasvuun vastataan investoimalla lisää puhtaaseen energiantuotantoon.
Siirry takaisin sivun alkuun