Uutta energiaa Suomen talouteen

Puhdas energia on kilpailutekijä ja vihreän kasvun mahdollistaja. Energiainvestoinneilla voidaan kasvattaa niin taloutta, työllisyyttä kuin hyvinvointia.

Tuulimylly kuvattuna pilvistä taivasta vasten.

Suomalainen yhteiskunta, energiankäyttäjät ja ympäristö hyötyvät valtavasti energiamurroksen Euroopan mestaruudesta vuonna 2040. Energiaa riittää sähköistyneen yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Samalla huolehditaan luontopääomasta. Kehittynyt ja puhdas energiajärjestelmä perustuu tuotannon ja kulutuksen joustavaan yhteistyöhön vahvojen verkkojen välityksellä.

2020-luvun haasteet on taklattu mittavilla energiantuotannon ja -verkkojen investoinneilla, jotka ovat luoneet otolliset olosuhteet uuden ajan teollisuudelle ja palveluille. On kirjoitettu uusi luku Suomen menestystarinaan ja turvattu hyvinvointivaltion rahoittaminen.

Vähemmänkin rohkeassa tulevaisuuskuvassa Suomi on tehnyt vaativan ja sisukkaan suorituksen. Olemme huolehtineet velvollisuuksistamme, mutta saamme lukea muiden menestystarinoita.

Kuvaaja, joka näyttää vuosittaisten energiainvestointien määrän vision eri skenaariossa. Euroopan mestari skenaariossa 7 miljardia vuosittain, sisukkaan suorittajan skenaariossa 3 miljardia vuosittain. Mestariskenaariossa myös vaikutukset brutokansantuotteeseen, työllisyyteen ja verotuloihin ovat merkittävästi suuremmat.

Euroopan mestarilla on vientiä

Suomen taloutta 2040 siivittävät teollisuus ja palvelut, jotka perustuvat puhtaaseen sähköön, vetyyn ja talteenotettuun hiilidioksidiin. Niiden rakentuminen pohjaa luotettavaan ja kilpailukykyiseen energiaan.

Vihreää vetyä käytetään teollisuuden puhdistajana ja synteettisten polttoaineiden raaka-aineena. Datatalous palvelinkeskuksineen käyttää paljon puhdasta sähköä. Sähköistynyt talous on iskussa, ja teollisuuden ja palveluiden sivutuotteena syntyvä lämpö pitää kotimme lämpiminä päästöttömästi.

Kuvio, joka näyttää sähköistymisen asteen vision eri skenaarioissa vuonna 2040. Euroopan mestari: 6 %
Sisukas suorittaja: 50 %.
Euroopan mestari -skenaariossa suurempi sähköistymisen aste hyödyttää myös Suomen taloutta.

Vuonna 2040 energiamurroksen Euroopan mestari tahkoaa hyvinvointia

Suomi on Euroopan paras maa energiaintensiiviselle teollisuudelle ja tuottaa korkean jalostusarvon tuotteita Euroopan ja maailman markkinoille.

Puhtaalla sähköllä tuotettua vetyä käytetään vientiteollisuudessa, jota on syntynyt Suomeen lisää. Suurinta on vedyn käyttöä kemian- ja metalliteollisuuden raaka-aineena. Vedystä tuotetaan myös puhtaita polttoaineita liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin. Energiakauppatase on kääntynyt positiiviseksi.

Energiasektorin investoinnit lisäävät työtä elinkaarensa aikana noin 510 000 henkilötyövuotta. Energiainvestoinneilla on lisäksi vahva välillinen vaikutus muiden teollisuusinvestointien ja liiketoiminnan mahdollistajana, joten vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen olisi huomattavasti suoria vaikutuksia suurempi.uomea lämmitetään sivutuotteena syntyvän lämmön, lämpöpumppujen, pienydinvoiman ja edullisen sähkön avulla. Yli kahdella miljoonalla sähköautolla hoidetaan yli 80 prosenttia ajetuista kilometreistä. Kotitalouksien energialasku on kohtuullinen suhteessa hyvin kehittyneeseen ostovoimaan.

122 MRD €

Energiatalouden tuoma lisäys kansantalouteen kumulatiivisesti Euroopan mestari -skenaariossa.

Vuonna 2040 sisukas suorittaja on pystynyt täyttämään velvoitteensa

Suomi on onnistunut pitämään kiinni osasta energiaintensiivistä teollisuuttaan sähköistämällä sen prosessit ja parantamalla energiatehokkuutta. Fossiilinen vety on korvattu puhtaasti sähköllä tuotetulla vedyllä sen perinteisissä käyttökohteissa, kuten polttonesteiden ja typpilannoitteiden valmistuksessa.

Uuden, puhtaan talouden tuotteita tuodaan Ruotsista, Keski-Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta. Energiasektorin investoinnit lisäävät työtä elinkaarensa aikana noin 180 000 henkilötyövuotta.

Suomi lämpenee lämpöpumppujen ja vaihtelevan hintaisen sähkön lisäksi puupolttoaineilla. Miljoonalla sähköautolla hoidetaan yli 50 prosenttia ajokilometreistä. Osa kotitalouksista hillitsee energiakuluja aktiivisella energiankäytön ohjauksella. Kotitaloudet ovat sopeuttaneet energiankäyttöään polttoaineiden hintojen kohoamiseen ja hintavaihteluun.

35 MRD €

Energiatalouden tuoma lisäys kansantalouteen kumulatiivisesti sisukkaan suorittajan skenaariossa.

Energiatulevaisuus tarvitsee tekijänsä

Mistä koostuu energiamurroksen Euroopan mestaruusjoukkue? Ainakin asentajista, tuotekehittäjistä, digitaitajista, teknisistä myyjistä, asiakaspalvelijoista, ydinfyysikoista ja poikkitieteellisistä moniosaajista. He kehittävät ja ottavat käyttöön jatkuvasti uusia yhteiskuntaa, energiankäyttäjiä ja ympäristöä hyödyttäviä ratkaisuja. Erityisen arvokkaita taitoja valoisan energiatulevaisuuden rakentamisessa ovat:

  • Oppimiskyky, vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu
  • Kyberturvallisuus
  • Projektijohtaminen
  • Luonnontieteet ja matematiikka
  • Asiakaspalvelu ja myynti
  • Digitalisaatio ja data-analytiikka
  • Ympäristövastuu ja kestävä kehitys

510 000 henkilötyövuotta

Energiainvestointien tuottama lisä kumulatiivisesti Euroopan mestari -skenaariossa.

180 000 henkilötyövuotta

Energiainvestointien tuottama lisä kumulatiivisesti sisukkaan suorittajan skenaariossa.

Vetytalous vaatii toteutuakseen sähköä

Vedystä tuotetaan polttoaineita kohteisiin, joissa siirtyminen suoraan sähköön ei kannata. Ilmastoneutraaleja polttoaineita saadaan yhdistämällä vetyä talteenotettuun bioperäiseen hiileen.

Vedyn tuotannon jousto ja varastointi tasaavat sähkön hinnan vaihtelua. Vedyllä käydään myös kansainvälistä energiakauppaa.

Vuonna 2040 energiamurroksen Euroopan mestarina Suomi tuottaa 10 % Euroopan vihreästä vedystä, ja se vaatii 100 TWh päästötöntä sähköä. Sisukas suorittaja -skenaariossa Suomi tuottaa Euroopan vihreästä vedystä vain yhden prosentin, mikä vaatii 10 TWh päästötöntä sähköä.

Sisukkaan suorittajan skenaariossa voimakkaan vetytalouden kasvun edellytykset eivät ole toteutuneet Euroopassa, ja pääosa Euroopan vedyn tarpeesta katetaan tuonnilla. Meilläkin vihreä vety korvaa osan teollisuuden vedyntarpeesta ja uutta synteettisten polttoaineiden tuotantoa on syntynyt rajoitetusti.

Visualisointi, joka kertoo Suomen tuottavan Euroopan mestari -skenaariossa 10 % Euroopan vihreästä vedystä ja se vaatii 100 TWh päästötöntä sähköä. Luvut ovat 10-kertaiset verrattuna sisukkaan suorittajan skenaarioon.

Päästöt pakkaselle

Vuonna 2024 sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet 59 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen jatkuu ripeänä sekä kaukolämmön että sähkön tuotannossa, mikä pudottaa päästöjä nopeasti jo ennen vuotta 2030.

Hiilensidonta sekä jätteenpoltossa että biomassaa käyttävissä laitoksissa mahdollistaa energiasektorin nettopäästöjen laskemisen nollaan tai jopa negatiivisiksi vuoteen 2035 mennessä.

Kuvio: Päästöt MtCO2 (sisältäen kaukolämmön ja sähkön) laskevat tasaisesti vuodesta 2015 vuoteen 2050 asti. Vuonna 2024 sähkön ja kaukolämmön päästöt vähenevät 59 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Fossiilisista polttoaineista luopuminen jatkuu ripeänä sekä kaukolämmön että sähkön tuotannossa pudottaen päästöjä nopeasti jo ennen vuotta 2030. 2035: Hiilensidonta sekä jätteenpoltossa että biomassaa käyttävissä laitoksissa mahdollistaa energiasektorin nettopäästöjen laskemisen nollaan tai jopa negatiiviseksi vuoteen 2035 mennessä. Teknisessä hiilensidonnassa ei ole huomioitu teollisuuden hiilentalteenottoa. 2050: Euroopan mestari: 1 miljoona tonni negatiivisia päästöjä ja bruttopäästöjä nolla. 2050 sisukas suorittaja: 2 miljoonaa tonnia negatiivisia päästöjä ja bruttopäästöt 0,4 miljoonaa tonnia. Suorittajaskenaariossa biomassaa tarvitaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa enemmän, mikä mahdollistaa vuonna 2050 hieman suuremman hiilentalteenoton.
*Suorittajaskenaariossa biomassaa tarvitaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa enemmän, mikä mahdollistaa vuonna 2050 hieman suuremman hiilentalteenoton. Kuvaajassa ei ole huomioitu teollisuuden hiilentalteenottoa.

Uutta teollisuutta hiilidioksidin talteenotosta ja hyötykäytöstä

Suomessa on erityisen hyvät mahdollisuudet ottaa talteen bioperäistä hiilidioksidia ja valmistaa siitä fossiilisten tuotteiden korvaajia.

Suomessa metsäteollisuudessa sekä jätteen ja biomassojen energiakäytössä syntyy vuosittain 30 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia. Sitä voidaan ottaa talteen ja käyttää fossiilisten raaka-aineiden korvaajana useissa tuotteissa, yhdistäen sitä myös puhtaaseen vetyyn.

Hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (CCU, carbon capture and utilisation) tuotteina syntyisi muun muassa hiilineutraaleja lento-, laiva- ja tieliikenteen polttoaineita, polymeerejä, täyteaineita ja sementtiä. Tuotanto kasvattaisi teollisuuden arvonlisää ja vähentäisi päästöjä, kun fossiilisia tuotteita korvattaisiin CCU-vaihtoehdoilla Suomessa ja viennin myötä maailmalla.

Kuvio, joka näyttää miten Suomi tarvitsee tietyn määrän investointeja, bioperäistä hiilidioksidia, puhdasta sähköä sekä vetyä. Sen ansiosta saataisiin lisättyä tuotantojen arvoa, kasvatettua työllisyyttä ja vähemmän päästöjä.
Lähde: VTT, 2024: Selvitys hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön kansallisesta ilmasto- ja talouspotentiaalista.

Siirry takaisin sivun alkuun